Hyvää itsenäisyyspäivää

Mitä on itsenäisyys?

Keskustelin poikani Rikun kanssa erilaisista kalenterin päivistä. Hän tiesi, että neljännen päivän jälkeen tulee viides ja sen jälkeen kuudes. ”Kuudes päivä on itsenäisyyspäivä”, minä sanoin. ”Niin!” ”Tiedätkös sinä, mitä se itsenäisyyspäivä tarkoittaa?” ”Kyllä tiedän” Riku vastasi, ”Se tarkoittaa sitä, että saa itse tehdä, mitä haluaa.”

Tähän toteamukseen tiivistyy jotain oleellista itsenäisyydestä. Itsenäisyys on juuri riippumattomuutta ulkoisista vaikutteista ja vapautta noudattaa vain yhtä auktoriteettia, omaa järkähtämätöntä tahtoa. Tämä itsenäisyys on samalla tavalla tärkeä niin yksityisille ihmisille, kuin valtioillekin. Ihmisten on voitava päättää omista asioistaan niin individuaalisesti yksilöinä, kuin kollektiivisesti kansakuntina.

Itsenäisyys ei kuitenkaan ole mikään itsestäänselvyys, sillä kuten ihmiset mielellään komentelevat toisiaan, yrittävät myös valtiot ja nykyisin enenevissä määrin ei-valtiolliset korporaatiot vaikuttaa valtioiden mahdollisuuksiin päättää omista asioistaan. Aikaisemmin esimerkiksi Neuvostoliitto käytti mielellään muun muassa Suomen omia kansalaisia vaikuttaakseen suomalaiseen päätöksentekoon.

Nykyään uhat itsenäisyydelle tulevat erilaisten usein ulkomailta rahoitettujen lobbausryhmien, kuten NRA of Finlandin tai monenlaisten uususkonnollisten indoktrinaatioryhmien kautta. Pääomasijoittajien ja suurteollisuuden lobbaajat, jotka pyrkivät murtamaan koko suomalaisen yhteiskunnan keskeisimmän instituution, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristön huomioon ottavan hyvinvointivaltion, ovat tässä itsenäisyyden horjuttamisessa erittäin keskeisessä asemassa.

Itsenäisyyspäivä ei ole itsepäisyyspäivä

Kuten lapselle voidaan antaa enemmän päätösvaltaa omista tekemisistään sitä mukaa, kun hän käyttäytyy vastuullisemmin, vaaditaan valtioltakin vastuullisuutta sen itsenäisesti tekemissä ratkaisuissa. Kosovon pommitukset olivat tästä selkeä esimerkki: Suvereeni valtio joutuu kansainvälisen yhteisön sotatoimien kohteeksi, jos se väärinkäyttää sille annettua vapautta päättää omista sisäisistä asioistaan. Oletettavasti jatkossa kehitys kulkee selkeämmin kohti tilannetta, jossa valtioilta vaaditaan esimerkiksi ihmisoikeus- ja ympäristöasioista huolehtimista, jotta niiden suvereeni itsenäisyys tunnustetaan.

Suomenkin tulee puolustaa itsenäisyyttään myös legitimiteettinsä vahvistamisen kautta. Pienen maan itsenäisyys riippuu siitä, tunnustavatko muut maat sen itsenäiseksi. Mitä legitiimimpää politiikkaa se harjoittaa, sitä myötämielisemmin muut maat siihen suhtautuvat. Suomen itsenäisyyden keskeisin puolustuslinja kulkeekin siis siinä, kuinka oikeudenmukaisesti Suomi pystyy jatkossa hoitamaan esimerkiksi ihmisoikeus- ja ympäristöpolitiikkansa, mutta myös kansainvälisen kehitysavun ja reilun kansainvälisen kauppapolitiikan linjaukset.