Sivut

maanantai 12. marraskuuta 2007

Sana edustajistovaalien jälkeen


Kauan odotetut ja suuresti jännitetyt edustajistovaalit ovat nyt ohi. Ainakin Jyväskylässä uusliberalistisen hegemonin vyörymistä torjuttiin tehokkaasti: demariopiskelijat löivät kokoomusopiskelijat kolmella äänellä, mikä ainakin omaa sydäntäni lämmittää mukavasti. Vaikka menetimmekin kaksi paikkaa JYYn edustajistossa, on demariopiskelijoilla viimeksi ollut viisi paikkaa edustajistossa joskus 70-luvulla.

Olen siis vilpittömän tyytyväinen paitsi omaan panokseeni, myös ryhmämme tekemään työhön. Meiltä tuli valituksi motivoituneita ja osaavia ihmisiä. Vanhat dinosauriit äänestettiin ulos. Kiitokset kaikille tehdystä työstä ja onnittelut valituille edustajille ja varaedustajille.

Erityiskiitos äänestäjilleni ja äänestäjillemme

Kiitokset myös muille ryhmille asiallisesta ja rehellisestä kampanjoinnista. Mielenkiintoista jatkossa tulee olemaan kuinka yksi sosialistiopiskelijoiden listalta valittu edustaja tulee toimimaan ja millaista linjaa vaalivoiton saaneet vihreät alkavat toteuttaa. Vihreän liiton itsensä linja on mennyt hyvin kauas niistä hyvinvoinnin, ympäristön ja solidaarisuuden linjauksista, jotka minua aiemmin porukassa miellyttivät. Toivottavasti Grönionin edustajistoryhmä on vähemmän valmis ideologisiin kompromisseihin vallan tavoittelemiseksi...

Henkilökohtaisesti fiilis on kliseisesti sanoen väsynyt, mutta onnellinen. Vaalipäällikkyys oli rankkuudestaan huolimatta hyvin palkitsevaa ja oli hienoa päästä tekemään uusia asioita ja tapaamaan uusia ihmisiä. Vähän kummalliselta tuntuu se, ettei minua valittu edes varaedustajaksi. Tämä tarkoittaa, että minut esimerkiksi poistetaan JYYn edustajiston sähköpostilistalta. Takaisin riviopiskelijoiden joukkoon siis...

Vaaleja kommentoivat myös ainakin OP Koljonen, Petri Mustakallio ja Joonatan Virtanen

2 kommenttia:

Joonatan Virtanen kirjoitti...

Tulos ja tilanne ovat tosiaankin mielenkiintoisia. Pahin vaaliähky alkaa olla ohi ja pölyn laskeuduttua sotku kentällä näyttää yllättävältä.

Mitä esimerkiksi pitäisi ajatella Kokoomuksen ristiriitaisesta kampanjasta kontrastina presidentin- ja eduskuntavaalien ajan hallittuun mediaherruuteen? Entä Vihreiden suosiovyörystä huolimatta arveluttavasta petikumppanuudesta hallituksessa? Miten SONKin tappiot suhteutuvat SDP:n kriisiin?

Yhdestä olen varma. Porvarikonsensusta vastaan on asetettava päivitetty, keskusteleva, vaihtoehtoja rakentava ja radikalisoitu 2000-luvun sosialidemokratia jo kunnallisvaaleissa. On selvää, että nuorennus, ilmeen parannus ja vakava sisällöllinen aatteellinen keskustelu ovat aivan olennaisesti nuorten nakki. Olemassaolevat rakenteet sen kuin sutivat 1900-luvun mudissa.

Anonyymi kirjoitti...

Mielenkiintoista kommenttia löytyy myös täältä:

http://koobransivallus.blogspot.com/2007_11_09_archive.html