Perustulosta on syytä käydä keskustelua

SDP:n puoluehallitus ei ole vastauksissaan yhtynyt puoluekokousaloitteisiin 60 tai 61, jotka koskevat Suomen sosiaaliturvajärjestelmän kehittämistä perustulon suuntaan. Perustelut, joissa korostetaan työnteon merkitystä toimeentulon hankkimisessa ovat ymmärrettäviä ja kannatettavia, mutta niistä on vaikea tunnistaa perustuloa sellaisena, kuin itse sitä kannatan.

Perustulo ei ole passiivinen tulonsiirto, vaan sen keskeinen vahvuus on siinä, että perustulo kannustaa työntekoon. Perustuloon eivät vaikuta ihmisten palkka- tai muut tulot. Tällöin ihminen ei joudu koskaan kannustinloukkuun, jossa hän ei voisi parantaa tulojaan työnteolla tai yrittäjyydellä.

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä rankaisee tulonsiirtojen varassa eläviä, kuten työttömiä, leikkaamalla heidän tulonsiirtojaan, jos he hankkivat ansioita. Tällainen järjestelmä pohjautuu ajatukseen työttömistä passiivisina ja tuottamattomina ihmisinä. Perustulo vapauttaisi työttömät hyödyntämään omaa työpanostaan, ahkeruuttaan ja ideoitaan, mikä piristäisi myös kansantaloutta. Suomella ei ole varaa jättää näin suuren ihmismäärän lahjakkuutta käyttämättä.

Minä olen sitä mieltä, että puoluekokouksen 2010 tulee tehdä päätös sosialidemokraattisen perustulomallin kehittämisestä.

Mielipidekirjoitus on julkaistu Keski-Suomen Viikossa 4.3.2010.

Olen aikaisemmin kirjoittanut laajemman kirjoituksen perustulon eri piirteistä otsikolla Perustulo sosiaalisen ahdingon lievittäjänä ja talouden dynamisoijana. Tekstiin on tullut muutama hyvä kommenttikin, kannattaa tsekata!

Nettilaskut toimeentulotukeen

Toimeentulotuki on ihmisen viimesijainen tulonlähde, kun mitään muuta tulonlähdettä ei ole. Tuki on tietty summa, josta henkilön on maksettava menonsa. Osa menoista, kuten vuokra ja sairaanhoitokulut, korvataan tämän päälle.

Toimeentulotukea myöntävät kunnat ja ne voivat harkintansa mukaan ottaa tuen myöntämisessä huomioon erilaisia kuluja. Jyväskylässä olisi mahdollista ottaa linjaksi, että internet-yhteys ja sen tuoma osallisuus informaatioyhteiskuntaan kuuluu jyväskyläläisten perusoikeuksiin. Tämä tarkoittaisi toimeentulotuen saajan kohtuullisten internet-kulujen korvaamista täysimääräisesti niin, ettei se vähentäisi henkilön muita käytettävissä olevia tuloja.

Korvaamalla internet-yhteydestä aiheutuvat kulut esimerkiksi 40 euroon asti kuukaudessa, uusi Jyväskylä tarjoaisi myös kaikkein köyhimmille asukkailleen ja heidän perheilleen mahdollisuuden hyödyntää internetin valtavia mahdollisuuksia työnhakuun, sosiaaliseen toimintaan, opiskeluun ja harrastuksiin. Tämä ei olisi kohtuuton kuluerä kaupungille, mutta osoittaisi konkreettisella tavalla, ettei meidän Jyväskylässämme koko kansan tietoyhteiskunta ole olemassa vain juhlapuheissa.