Jyväskylän harppaus uuteen ilmastoaikaan!

Ihmiskunta on jo hyvin tietoinen oman toimintansa vaikutuksesta koko planeettame ilmastoon. Tutkimustulokset ovat olleet yksiselitteisiä jo pitkään: Ihmisen aiheuttamilla päästöillä on globaaleja vaikutuksia ja selkeä yhteys ympäri maailman yleistyneisiin erikoisiin luonnonilmiöihin. Nämä ilmiöt tuovat usein mukanaan suuria inhimillisiä ja ekologisia katastrofeja. Mutta ilmastonmuutos etenee myös vähitellen, muuttaen luontoa niin vaivihkaa, ettei sitä tahdo huomatakaan.

Kohdatessaan ongelman ihminen kysyy, kuinka se voidaan ratkaista. Samoin on ilmastonmuutoksen kanssa. Pelkkä tietoisuuus ei riitä, vaan ihmisillä on myös tahtoa käydä työhön asian korjaamiseksi. Ilmastonmuutos ei ole kuitenkaan asia, jonka jokainen ihminen voisi korjata omalta osaltaan, vaan sen torjuminen vaatii yhdessä toimimista. Globaalit haasteet vaativat uusia toiminnan keinoja!

Minä uskon, että poliittisten päätöksentekijöiden on tarjottava valitsijoilleen, äänestäjille näitä keinoja. Minä uskon vastuulliseen ja reiluun politiikkaan, jossa kaupunki tiedostaa paikkansa muuttuvassa maailmassa ja suunnittelee toimintansa ajankohtaisten ongelmien mukaan. Nyt tämä tarkoittaa ilmastonmuutoksen torjumista ja se vaatii tehokasta päästöjen vähentämistä.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että eniten päästöjä voidaan vähentää pienimmillä kustannuksilla panostamalla rakentamisen energiatehokkuuteen. Siis mitä paremmin eristettyjä ja ilmastoituja rakennukset ovat, sitä vähemmän niiden lämmittäminen vie energiaa. Mitä vähemmän energiaa kulutetaan, sitä vähemmän päästöjä syntyy.

Kunnilla on suuri merkitys nimenomaan rakentamisessa. Kunnat paitsi omistavat, myös rakennuttavat paljon omaan käyttöönsä ja vuokralle. Vanhoja taloja korjaamalla energiankulutus voidaan vähentää puoleen. Ottamalla energiatehokkuus huomioon jo talon rakentamisvaiheessa voidaan emergiankulutusta melko yksinkertaisesti vähentää 70 prosenttia nykytasosta.

Jyväskylän kaupungin on oltava edelläkävijä suomalaisten kaupunkien joukossa energiaa säästävien rakennustekniikoiden käyttämisessä julkisessa rakentamisessa. Jokainen sairaala, vanhustentalo ja päiväkoti on tehtävä esimerkillisesti. Energiatehokkuuden vaatima lisäinvestointi maksaa itsensä takaisin 3-10 vuodessa. Jo nykyisillä energian hinnoilla.

Kaupungin tulisi kutsua kaikki tontin saaneet omakotitalon rakentajat kaupungin järjestämille kursseille, joilla energiaa säästävää rakentamista esitellään. Oulussa toimii tällainen vapaaehtoinen kurssitus ja sille osallistuu noin 75 prosenttia omakotitaloa rakentavista perheistä. Näin kaupunki tarjoaa asukkailleen erinomaisen tilaisuuden säästää paitsi omaa rahaansa, myös yhteistä ilmastoamme.

Samalla tavalla Jyväskylän kaupunki voi tehdä järkevää ilmastopolitiikkaa, joka vähentää päästöjä ja parantaa kuntalaisten hengitysilmaa, ollen myös taloudellisesti kannattavaa. Energiassa säästetty raha tarkoittaa sitä, että jyväskyläläisille tarjottaviin palveluihin voidaan panostaa enemmän. Panostukset energiaa säästävään rakentamiseen ovat siis todella vastuullista ja reilua ilmastopolitiikkaa ja tärkeä harppaus uuteen ilmastoaikaan.

Kirjoitus on julkaistu Pätkätyöläinen-lehdessä

Kävelykadun jatkamisen kovat ja pehmeät syyt

Kuvassa mielenosoitus lukioiden lakkauttamista vastaan Kävelykadulla

Olen puhunut paljon eri medioissa Jyväskylän kävelykadun jatkamisesta koko Kauppakadun pituudelta kampukselle asti.

Hankkeen perustelut voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään, ”koviin” ja ”pehmeisiin”

Pehmeitä syitä ovat viihtyisyys, saasteettomuus ja turvallisuus. Olemassa oleva kävelykatu on suosittu ja tunnettu, ihmiset viihtyvät sillä käppäillen. Autoilun vähentäminen keskustassa ja vaihtoehtoisten liikkumistapojen tarjoaminen tarkoittavat muun muassa melusaasteen vähenemistä ja ilmanlaadun paranemista keskustassa. Omien reittien suunnitteleminen autoille, polkupyörille ja kävelijöille myös tekee kaikkien näiden ryhmien liikkumisen turvallisemmaksi.

Kovat syyt liittyvät kaupunkirakenteeseen ja elinkeinopolitiikkaan. Jotta jyväskyläläisiä pieniä ja keskisuuria yrityksiä kannustetaan menestymään, on niiden kilpailumahdollisuudet suuria automarketteja vastaan turvattava. Olen keskustellut yläkaupungin yrittäjien kanssa ja he uskovat kävelykadun jatkamisen tuovan heille lisää asiakkaita. Menestyvät pienet ja keskisuuret yritykset voivat tarjota jyväskyläläisille uusia työpaikkoja ja kunnon palkkaa!

Reilu Jyväskylä - reilu kauppa

l
Meidän Jyväskylässämme avainsana on reiluus. Se tarkoittaa reiluutta paitsi toisia jyväskyläläisiä kohtaan, myös koko maailmaa kohtaan. Ihminen kokee usein olevansa avuton suuren maailman globaaleja vääryyksiä vastaan. Minä kuitenkin uskon, että vaaleissa äänestäjä voi ottaa kantaa, ja ratkaista, paitsi pieniä paikallisia ongelmia, myös suuria, koko ihmiskunnan kokoisia ongelmia.

Markkinataloudessa kuluttaja on kuningas, mutta usein lapsikuningas, joka ei saa teoillaan aikaan sellaisia vaikutuksia, kuin tahtoisi. Reilu kauppa on vastaus tähän ongelmaan ja antaa kuluttajalle mahdollisuuden valita sellaisen tuotteen, että hän tietää rahojen menevän sille, joka on työn tehnyt, eikä kaupan välikäsille.

Suomessa julkinen sektori, kuten valtio ja kunnat, tekevät suuria ostoksia ja käyttävät paljon veronmaksajien rahaa. Kunnat ja kaupungit tekevät vuosittain hankintoja yli 12 miljardilla eurolla. Tästä summasta erilaisia tuotteita ja tavaroita ostetaan noin 3,22 miljardilla eurolla. Tämän rahan käytöstä on päätettävä demokraattisesti, niin että se heijastaa veronmaksajien arvoja. Ja minä uskon, että tahto panostaa eettisesti kestävään kauppaan, on aitoa ja laajaa.

Meidän Jyväskylämme on otettava eettiset periaatteet huomioon hankintapäätöksissään. Tämä tarkoittaa sitoutumista käyttämään reilun kaupan tuotteita aina kun sellaisia on saatavissa mielekkääseen hintaan. Toinen tärkeä osa-alue on vaikuttaminen kehitysmaiden tuotanto-olosuhteisiin ja työhyvinvointiin niiden kanssa käytävässä kaupassa.

Äänestäessään kunnallisvaaleissa äänestäjä ei ota kantaa vain oman lähipiirinsä asioihin, vaan hän voi äänellään vaikuttaa koko maailmaan. Ja minä uskon, että jyväskyläläiset äänestäjät tahtovat antaa vahvan signaalin kansainvälisen solidaarisuuden puolesta!

Tervetuloa reilulle kaupalle ja osallistumaan maailman suurimpaan reilun kaupan kahvitaukoon vaalikahvilaamme osoitteessa Väinönlatu 7 tiistaina 21.10. kello 14-15

Lisätietoja:

Reilu Jyväskylä 2008
Äänestä kuntasi reiluksi

Menestyksekäs elinkeinopolitiikkaa auttaa erityisesti nuoria

Elinkeinopolitiikka on menestyvän kunnan elinehto. Se kuinka hyvin kaupunki houkuttelee ja synnyttää uusia yrityksiä ja kuinka hyvin sen yritykset pärjäävät, riippuu kaupungin elinkeinopolitiikasta. Yritykset tuovat verotuloja kaupungin kirstuun, joten kärjistäen voi sanoa, että elinkeinopolitiikalla on ansaittava ne rahat, joita muilla politiikan lohkoilla käytetään.

Jyväskylän nuorisoa ajatellaan usein heidän käyttämiensä palveluiden kautta. Heidät nähdään sosiaali- ja terveystoimen, sekä erityisen nuorisopolitiikan asiakkaina. Nuorten elämään Jyväskylässä vaikuttaa kuitenkin erittäin suuresti myös elinkeinopolitiikka. Jos jyväskyläläisille yrityksille annetaan mahdollisuus menestyä, ne tarjoavat uusia työpaikkoja ja kunnon palkkaa.

Menestyvät pienet ja keskisuuret yritykset ovat erityisen tärkeitä vastavalmistuneille opiskelijoille, joista suuri osa jäisi mielellään työskentelemään Jyväskylän seudulle. Jyväskylä on pidetty asuinpaikka, mutta valitettavan monet joutuvat muuttamaan täältä pois työpaikkojen perässä. Onko Jyväskylällä varaa menettää nämä ihmiset?

Kirjoitus on julkaistu Jyväskylän sosialidemokraattien Reilu Jyväskylä- lehdessä

Lapsiystävällisempi Jyväskylä

Valittujen palojen julkaisema kyselytutkimus, joka arvioi Suomen kuntien ja kaupunkien paremmuutta lapsiperheiden näkökulmasta, ei juuri mairittele uutta Jyväskylää. Jyväskylän maalaiskunta on sijalla 53. mutta Jyväskylä sijoituu listalla sijalle 341! Tutkimuksessa on mukana 415 kuntaa ja kaupunkia.

Tämän kyselyn tapaisiin tutkimuksiin on toki syytä suhtautua kriittisesti, mutta Jyväskylän sijoittumista samalle sijaluvulle sellaisten tulevaisuusorientoituneiden kuntien kuin Kuhmo, Aura, Sotkamo ja Toivakka kanssa ei voi jättää huomiotta.

Lapsiperheet eivät vaadi mahdottomia. Edullisten asuntojen saatavuus, lähellä asuinalueita olevat palvelut kuten neuvolat ja päiväkodit, sekä turvallinen elinympäristö vievät jo pitkälle. Lapsiperheiden osallistaminen päätöksentekoon, ehkä pienissäkin asioissa, on tärkeää. Miksi esimerkiksi Jyväskylässä Mäki-Matin perhepuiston suosittu kierreliukumäki vaihdettiin suoraan kysymättä puiston aktiivikäyttäjiltä?

Lapsiperheiden näkökulmasta olen tyytyväinen SDP:n kunnallisvaalikampanjan avaukseen. Jutta Urpilaisen avaamaan tulevaisuusohjelmaan sisältyy ehdotus maksuttoman varhaiskasvatuksen laajentamisesta kaikille esikoululaisille koko hoitopäivän osalta. Nythän tilanne on se, että puolet päivästä on maksuton, mutta toinen puoli maksaa. Olen kritisoinut sitä aiemminkin otsikolla Palveluiden universaalisuus

Nettilaskut toimeentulotukeen

Toimeentulotuki on ihmisen viimesijainen tulonlähde, kun mitään muuta tulonlähdettä ei ole. Tuki on tietty summa, josta henkilön on maksettava menonsa. Osa menoista, kuten vuokra ja sairaanhoitokulut, korvataan tämän päälle.

Toimeentulotukea myöntävät kunnat ja ne voivat harkintansa mukaan ottaa tuen myöntämisessä huomioon erilaisia kuluja. Jyväskylässä olisi mahdollista ottaa linjaksi, että internet-yhteys ja sen tuoma osallisuus informaatioyhteiskuntaan kuuluu jyväskyläläisten perusoikeuksiin. Tämä tarkoittaisi toimeentulotuen saajan kohtuullisten internet-kulujen korvaamista täysimääräisesti niin, ettei se vähentäisi henkilön muita käytettävissä olevia tuloja.

Korvaamalla internet-yhteydestä aiheutuvat kulut esimerkiksi 40 euroon asti kuukaudessa, uusi Jyväskylä tarjoaisi myös kaikkein köyhimmille asukkailleen ja heidän perheilleen mahdollisuuden hyödyntää internetin valtavia mahdollisuuksia työnhakuun, sosiaaliseen toimintaan, opiskeluun ja harrastuksiin. Tämä ei olisi kohtuuton kuluerä kaupungille, mutta osoittaisi konkreettisella tavalla, ettei meidän Jyväskylässämme koko kansan tietoyhteiskunta ole olemassa vain juhlapuheissa.

Pyöräily helpommaksi

Kiitos Heikki Sivoselle ideasta hankkia kaupunkipolkupyöriä Jyväskylään (Keskisuomalainen 3.9.)

Jyväskylä on erittäin otollinen kaupunki polkupyöräilyyn lyhyiden etäisyyksiensä vuoksi. Hankaluuksia aiheuttaa kuitenkin se, ettei kaupungin suunnittelussa ole otettu huomioon polkupyöräliikennettä riittävästi. Jalankulkijoille ja autoilijoille on reitit ja liikennemerkit, mutta polkupyöräilijät joutuvat soveltamaan sääntöjä tilanteen mukaan. Vaikeasti ennakoitavat ratkaisut esimerkiksi Kauppakadun liikennevaloissa aiheuttavat ymmärrettävää ärtymystä kaupunkilaisten joukossa.

Kaupunkipolkupyörien hankkimista tärkeämpää olisi mielestäni Jyväskylän keskustan liikenteen suunnitteleminen niin, että polkupyöräilyyn varataan lisää tilaa, esimerkiksi omat kaistat, kun se on mahdollista. Kuljen itse joka päivä keskustaan töihin Kortepohjasta ja tiedän, kuinka turvatonta pyöräily raskaan autoliikenteen seassa on.

Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, että polkupyöräliikenne saadaan kulkemaan keskustaan ja keskustasta pois joustavasti ja turvallisesti. Tämä vaatii omia pyöräilykaistoja ja selkeitä liittymisiä pyöräteiden ja autokaistojen välillä niissä paikoissa, joissa pyöräilykaistat eivät ole mahdollisia. Johdonmukainen lisä keskustan kevyen liikenteen suunnitteluun on koko Kauppakadun rauhoittaminen autoliikenteeltä.

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 10.9.

Meidän Jyväskylämme

Jyväskylän sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö on vahvistanut minut ehdokkaakseen vuoden 2008 kunnallisvaaleihin. Tämä tarkoittaa, että minulla on erinomainen tilaisuus päästä työskentelemään uuden Jyväskylän asukkaiden hyvinvoinnin puolesta.

Kaupungivaltuutettujen tehtävä demokraattisessa hallinnossa on viedä kaupunkilaisten mielipiteitä ja näkemyksiä valtuustoon, joka on jokaisen kunnan korkein päätöksiä tekevä elin. Minä tahdon kuulla jyväskyläläisten ääntä, heidän murheitaan, ideoitaan ja ehdotuksiaan ja tehdä näistä valtuustossa politiikkaa, joka aidosti parantaa kaupunkilaisten elämää.

Minulle keskeisen tärkeää on Jyväskylän palveluiden kehittäminen julkiselta pohjalta, jotta ne tavoittavat kaikki kaupunkilaiset. Liian pitkälle viety yksityistäminen tarkoittaa sitä, että ihmiset eivät enää ole tasa-arvoisia palveluiden suhteen, vaan palvelut koskevat vain niitä joilla on niistä varaa maksaa. Kannatan myös Jyväskylän kävelykadun jatkamista yliopiston kampukselle asti, sillä näin Kauppakadusta muodostuisi viihtyisä ja turvallinen olohuone, jossa myös perhe- ja yksityisyrityksen menestyvät. Lisäksi minulle tärkeitä asioita ovat muun muassa energiatehokas rakentaminen ja reilu kauppa.

Kampanjani vauhdittamiseksi olen avannut kotisivut osoitteessa jukkatorikka.fi. Sieltä löydät lisää tietoja kampanjastani, minusta, teemoistani ja Meidän Jyväskylästämme. Mikäli käytät Facebookia, voit tutustua minulle perustettuun tukiryhmään täällä. Meidän Jyväskylämme ja aate reilusta Jyväskylästä tarvitsee lisää ihmisiä mukaan, ja juuri sinua tarvitaan!

Jyväskylään tasapuoliset asuinalueet

Väestöennusteiden mukaan Jyväskylässä asuu muutamien vuosikymmenten päästä koko Keski-Suomen väestön verran ihmisiä. Tällainen kasvu tuo muassaan haasteita. Tarve kaavoittaa uusia asuntoja, liiketiloja ja kokonaisia asuinalueita pysyy akuuttina. Mikäli kaavoitus ei ole huolellisesti suunniteltua ja demokraattisesti ohjattua, siinä mahdollisesti tehtävät virheet haittaavat jyväskyläläisiä vielä vuosikymmentenkin päästä.

Riittävän laajojen ja yhtenäisten viheralueiden ja toimivien liikenneyhteyksien ohella uusien asuinalueiden suunnittelussa on huomioitava sosiaaliset näkökulmat. Asuinalueita ei saa päästää eriytymään ja eriarvoistumaan, vaan niille kaikille on kaavoitettava erilaisia asumismuotoja: viihtyisää omakotiasumista, asiallisia vuokra-asuntoja, edullisia opiskelija-asuntoja ja niin edelleen.

Asuinalueiden segregoitumisen ennaltaehkäisy on yhdessä aktiivisten asukasyhdistysten kanssa paras tapa estää alueiden epätasainen kehitys. Jyväskylään ei tahdota aidattuja rikkaiden asuinalueita ja vastaavasti toisen luokan kaupunkilaisten slummeja.

Kävelykatu kampukselle asti

Jyväskylää pidetään hyvin miellyttävänä asuinpaikkana ja Jyväskylä tunnetaan kävelykadustaan kautta maan. Kävelykadun mainiouteen ei tule kuitenkaan suhtautua itsestäänselvyytenä, vaan sitä on pyrittävä määrätietoisesti kehittämään entistä paremmaksi.

Kävelykeskustan kehittäminen Kauppalaispihan suuntaan niin sanotulle kävelykatu kakkoselle ja Kauppakadun poikkikaduille on kannatettavaa toimintaa. Samaan aikaan on kuitenkin ryhdyttävä myös toimeen kävelykadun jatkamiseksi Kauppakatua ylöspäin. Ensimmäinen etappi voi olla autottomuus Gummeruksenkadulle asti, mutta suunnitelmat on tehtävä niin, että koko Kauppakatu yliopiston kampukselle asti voidaan rauhoittaa kävelykaduksi.

Kävelykadun jatkaminen olisi johdonmukaista politiikkaa keskustassa toimivien yritysten, jotka usein ovat pienyrityksiä, toimintaedellytysten turvaamiseksi. Kehittämällä keskustaa Kauppakadun ympärillä eläväksi, kaikkien jyväskyläläisten olohuoneeksi, tarjotaan keskustan pienyrittäjille hyvää asiakaspotentiaalia. Tämä auttaa muuten vaikeassa asemassa, sillä Jyväskylän keskusta on pihdeissä kahden suuren markettikeskittymän välissä.

Harva jyväskyläläinen halunnee kotikaupunkinsa kaupunkirakenteen muistuttavan Yhdysvalloista tuttua mallia: kaupunkikeskustat ovat näivettyneet pelkiksi hallintokortteleiksi, kun liike-elämä on siirtynyt kaukana asuinalueista sijaitseviin automarketteihin. Viihtyisä kaupunkikeskusta ei synny itsestään, vaan vaatii ponnisteluja ja viisasta politiikkaa.

Kampukselle asti jatkettu kävelykatu antaisi myös uusia mahdollisuuksia suunnitella Jyväskylän liikennelinjauksia ympäristöystävällisempään suuntaan. Pyöräily keskustan läpi olisi sujuvampaa ja julkista liikennettä voitaisiin kehittää. Vähentynyt autoilu parantaisi keskustan hengitysilmaa ja vähentäisi melua.

Kunnallisessa päätöksenteossa täytyy olla rohkeutta päätöksiin, joista jyväskyläläiset voivat nauttia ja olla ylpeitä vielä sadan vuoden päästäkin.

Kirjoitus on julkaistu 24.5. Keskisuomalaisessa

26.5. Keskisuomalainen uutisoi myös Jyväskylän kävelykadun olevan Pohjoismaiden paras