sunnuntai 28. lokakuuta 2007
Mitä Jyväskylän joukkoliikenteelle pitäisi tehdä?
Joukkoliikenne Jyväskylässä, kuten suomalaisissa kaupungeissa yleensäkin, on surkeassa jamassa. Jyväskylässä joukkoliikenne on vain linja-autojen varassa. Linjoja on liian vähän, autot kulkevat liian harvoin ja liput ovat aivan liian kalliit. Toisin kuin monissa muissa kaupungeissa, Jyväskylässä ei ole minkäänlaista alennusta lastenvaunujen kanssa matkustaville.
Yöaikaan linja-autoja kulkee aivan muutama ja nekin eri aikaan, kuin olisi ihmisten matkustustarve. Lisäksi veloitettava hinta on kello 23 jälkeen kaksinkertainen, joten jo kahden matkustajan on halvempaa mennä taksilla. Taksijonot ovat pitkät jokaisena viikonloppuyönä baarien sulkeutumisajan jälkeen. Tämä on myös turvallisuuskysymys, sillä pahimmillaan tuntien jonottelun aikana tunteet helposti kuumenevat. Lisäksi tietyt riskit odottavat jalan kotia kohti lähteviä, erityisesti nuoria naisia.
Yöllistä joukkoliikennettä onkin kehitettävä ja sen moralistinen kaksinkertainen maksu poistettava. Näiden akuuttien asioiden lisäksi on joukkoliikennettä myös tehtävä edullisemmaksi kautta linjan. Täysin maksuton joukkoliikenne on yksi vaihtoehto, jota on syytä harkita. Tähän tavoitteeseen pyrittäessä realismia voisi olla lipun hinnan saaminen euroon tai 50 senttiin ja tiettyjen käyttäjäryhmien, kuten esimerkiksi lastenvaunujen kanssa matkustavien ja opiskelijoiden vapauttaminen liikennemaksuista täysin.
Yliopiston ylioppilaskunnalla voi olla suuri merkitys näiden tavoitteiden edistämisessä, mikäli se toimii aktiivisesti kaupungin päättäjien suuntaan. Tulevissa edustajistovaaleissa näyttäisikin olevan syntymässä suuri konsensus joukkoliikennettä koskien, sillä myös monet poliittisen oikeiston ehdokkaat näyttäisivät kannattavan joukkoliikenteen kehittämistä. Tämä on erittäin hienoa! Silti joudun hieman varovaisesti suhtautumaan tähän oikeiston joukkoliikenneinnostukseen. Poliittista oikeistoa nimittäin kannattavat juuri ne ryhmät, jotka ajavat omilla autoillaan ja jotka joutuisivat maksamaan veroina suurimman osan niistä subventioista, joita joukkoliikenteelle myönnettäisi.
Onko JYYn edustajiston poliittisella oikeistolla rohkeutta sanoa näille varakkaille kannattajilleen, että nyt heidän tulojaan tasataan joukkoliikenteen subventioiden kautta myös vähemmän varakkaille?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Minäkin kannatan joukkoliikenteen kehittämistä, mutta pelkkä lyhytnäköinen hintojen subventoiminen ns. rakenteellisten tekijöiden pysyessä ennallaan on väärä lähestymistapa. Jyväskylän kokoisessa kaupungissa olisi hyvin tilaa useammallekin kuin vain yhdelle joukkoliikennettä harjoittavalle yritykselle, ja olosuhteiden kehittäminen terveelle kilpailulle suotuisammaksi olisi mielestäni kestävämpi tie vaikuttaa myös lippujen hintoihin.
Ongelmat harvoin ratkeavat vain pumppaamalla niiden oireisiin lisää rahaa, mikä vaikuttaisi huolestuttavan usein olevan se "ei-oikeistolainen" ratkaisu. Tämän toisaalta ymmärtää, koska kuten Jukkakin tuossa antaa ymmärtää, kyse on muitten ihmisten rahoista.
En tiedä, mitä mieltä JYYn nykyiset ei-sosialistiset tahot noin laajemmin ovat asiasta, mutta joukkoliikenteen kehittäminen on korkealla ainakin kokoomusopiskelijoiden vaalitavoitteissa. Siinä mielessä tämän blogin yhtenä vakiomörkönä esiintyvä monoliittinen "oikeisto" on kyllä ihan samassa rintamassa muittekin kanssa. Hyvän, toimivan, kustannustehokkaan ja kohtuuhintaisen joukkoliikenteen kannattaminen on järkevää. Mielestäni kuitenkaan Jukan esittämä malli lisärahan tunkemisesta ennestäänkin tehottomaan joukkoliikenteeseen ei osoita mitään erityistä "rohkeutta".
P.S. Pienituloisillakin, kuten allekirjoittaneella perheineni, voi olla auto ja oikeasti tarvetta sellaiselle. Auton pitoon on varaa köyhälläkin, kunhan osaa pitää taloudestaan huolen muutenkin. Ilmeisesti provokaatioksi tarkoitettu letkautus "suurituloisista kannattajista" jää suutariksi.
Kiitos kommentista,
Tämä oli hyvin informatiivinen kommentti. Imettelinkin onko poliittinen oikeisto astunut reilun harppauksen vasemmalle kannattaessaan joukkoliikennettä. Antti toi kuitenkin rohkeasti esille, että kokoomuslainen kehittäminen tarkoittaa yksityistämistä.
Yksityistäminen taas tarkoittaa, ettei joukkoliikenteen funktio enää ole saada ihmisiä paikasta toiseen, vaan tuottaa voittoa yksityistettyjen yhtiöiden omistajille. On vaikea kuvitella, kuinka tällainen johtaisi liikenteen käyttäjän maksaman lipun hinnan alenemiseen, vaikka sen hokeminen oikeistolaiseen markkinamantraan kuuluukin.
Jo nyt ongelmat julkisessa liikenteessä johtuvat pitkälti siitä, että yksityisellä palvelunharjoittajalla on liikaa päätösvaltaa. Koiviston auto- yhtymä voi nostaa lipun hintoja melko mielivaltaisesti, eikä sitä toisaalta tarvitse kiinnostaa investoida kalustoon.
Yksityinen palveluntuotanto johtaa muutenkin demokraattisen kontrollin katoamiseen, sillä sitten muun muassa lipun hinnoista päättää yhtiön johto ja omistajat, eivätkä kaikki kaupungin asukkaat tai joukkoliikenteen käyttäjät. Tällaisessa tilanteessa opiskelijalipun hinnoista ei voi tehdä samanlaista poliittista vaatimusta kuin kaupungin omistaman joukkoliikenteen tapauksessa, vain korkeintaan armonpyynnön.
Olisikin mielenkiintoista kuulla, kuinka kokoomuslaiset ehdokkaat edustajistovaaleissa aikovat realisoida esittämänsä lupaukset esimerkiksi joukkoliikenteen opiskelija-alennuksista, mikäli he tahtovat samaan aikaan viedä yksityistämistä pidemmälle?
Jukka hyvä. Äläpä vääristele sanomisiani.
Nykyinen liikenteenharjoittaja on Koiviston auto, joka on yksityinen yritys. Sille on poliittisen päätöksenteon tuloksena annettu aluella monopoli. Se noudattaa monopolihinnoittelua.
En missään tapauksessa kannata joukkoliikenteen sosialisoimista kaupungin omaksi toiminnaksi, siinä ehkä osut oikeaan. Tällä kertaa.
Poliittisella päätöksenteolla alueen joukkoliikenne voitaisiin hyvin hoitaa kahden tai useamman liikennöitsijän mallilla, jossa ne kilpailisivat keskenään. Tietenkin linjat yms. olisivat edelleen yhdessä ja samassa aikataulussa.
Jos olet niin huolissasi demokraattisen kontrollin katoamisesta, mitä mieltä olet vasemmiston (kyllä, fakta!) tavoitteesta siirtää Jyväskylän kaupungin lukiokoulutus kuntayhtymän alaisuuteen eli pois kaupungin demokraattisesti valitun päätöksentekojärjestelmän piiristä?
Yöbussit ovat kyllä jännä juttu - tuntuu siltä, että juuri missään niitä ei ole viikonloppuisin niin paljon kuin tarvittaisiin. Esimerkiksi jokainen Helsingissä lauantaiyönä kotiin yrittävä saa valmistautua jonottamaan bussiin, jossa todennäköisesti saa seista koko matkan - jos yleensä mahtuu kyytiin. Yöbussien vähäinen määrä saattaa olla juuri Jukan toteamaa moralistista politiikkaa, mutta samoin se on taloudellisesti ja sosiaalisesti lyhytnäköistä. Kuten kirjoittaja toteaa, myös taksijonojen venyminen aiheuttaa monenlaisia ongelmia öisessä keskustassa.
Esimerkkejähän yöbussien tarpeen aliarvioimisesta löytyy: viime kesänä Turun Down By The Laituri- tapahtuman aikana yöbussiliikennettä ei aiottu järjestää, koska sen arveltiin tuottavan kaupungille tappiota. Vihreiden paikallispoliitikko Jorma Jäntti lupasi maksaa toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat kulut, ja kuinka ollakaan, bussi kulkivat koko viikonlopun eikä Jäntti lopulta joutunut toteuttamaan lupaustaan: tuotto oli aivan riittävää kulujen kattamiseen.
Bussiliikenne, samoin kuin raideliikenne, on vaikea kohde kilpailuttamisen soveltamiselle. Minusta voi perustellusti väittää, että julkinen liikennejärjestelmä muodostaa luonnollisen monopolin. Tarkoitan tällä sitä, että ala on taipuvainen synnyttämään paikallisia monopoleja, vaikka viranomaiset eivät tähän pyrkisikään.
Kilpailua on sanotaanko vastaintuitiivista järjestää yksittäisten bussireittien sisälle jo pelkästään johdonmukaisen liikenteen suunnittelun näkökulmasta.
Kuntalaisten edun kannalta aikataulujen pitävyyttä ja palvelutason ylläpitoa ei voi jättää riippuvaiseksi kilpailevien firmojen yhteistyökyvystä (tai sen puutteesta). Tässä tilanteessa palvelujen tilaajan täytyy luoda raskas järjestelmä suunnitteluun ja palvelun tason arviointiin. Tämä järjestelmä todennäköisesti nieleekin sitten enemmän rahaa kuin yksityistämisen tuoma mahdollinen toiminnan tehostuminen säästää.
Toisaalta, jos kaupunki kilpailuttaa eri firmoja eri reiteillä, näin raskasta valvontaa ei välttämättä tarvita. Mutta tällaisessa mallissa lopulta käy kuitenkin niin, että jokin näistä firmoista osoittautuu tehokkaimmaksi ja pääsee täten markkinoiden siunauksella hallitsevaan asemaan. Vaihtoehtona tälle kun olisi se, että kaupungin hallinto ehdoin tahdoin ylläpitäisi osalla linjoista kalliimpaa palvelua ja näyttäisi näin tuhlaavan veronmaksajien rahoja. Lopputuloksena onkin sitten yksityisen monopolin syntyminen: Jyväskylässä Koiviston Auto lienee tästä esimerkkinä.
Yksityistäminen eri malleilla johtaa siis julkisessa liikenteessä joko keinotekoiseen, huonosti hallittavaan ja raskaasti säädeltyyn mukakilpailuun tai tosiasialliseen yksityiseen monopoliin. Olen Jukan kanssa aika pitkälle samaa mieltä siitä, että näiden mallien haitat ovat todellisia ja suurempia kuin niiden mahdollisesti tuomat edut.
Moi. Sähköposti antaa virheilmoituksia, joten laitoin eilen kompassilla otetun kuvan verkkoon. Voit linkittää ja/tai kopioida vapaasti.
Kuva: Blogisoturit
Lähetä kommentti