Mielenkiintoista on, että kokoomuksen noustua eduskunnan suurimmaksi puolueeksi Suomeen muodostettiin selvästi vasemmistolaisiin arvoihin nojaava hallitus. Tämä näkyy hallitusohjelmassakin monessa kohtaa, kuten pääomatulojen verotuksen progressivoinnissa, harmaan talouden torjumisessa ja työttömyysetuuksien ja toimeentulotuen korotuksissa.
SDP neuvotteli hallituksen kokoonpanosta ja hallitusohjelmasta erittäin päämäärätietoisesti. Täytyy myöntää, että neuvottelujen alkaessa olin huolissani siitä, että oppositiokauden turhauttama SDP olisi valmis menemään kokoomusjohtoiseen hallitukseen aivan millä ehdoilla hyvänsä. Huoli osoittautui kuitenkin turhaksi, kun demarit osoittivat olevansa valmiit jäämään oppositioon, mikäli heidän vaalitavoitteitaan ei oteta hallitusohjelmaan.
Tiedotusvälineet uutisoivat ehkä hieman liian dramaattisesti hallitusneuvotteluissa tapahtuneen katkoksen. Ei ole mitenkään tavatonta, että neuvottelijat hieman kokeilevat, kuinka vakavissaan vastapuoli on vaatimuksissaan ja ajavat neuvottelut jopa niin tiukalle, että ulosmarsseja tai – heittämisiä tapahtuu. Ehkei tällainen ole aikaisemmin ollut tapana Suomen hallitusneuvotteluissa, mutta on liioittelua käyttää sanaa ”hallituskriisi” tilanteesta, joka on aivan normaalia poliittista toimintaa.
Täydellinen hallitusohjelma ei tietenkään ole, vaan kokoelma kompromisseja. Mutta demokratiassa on otettava huomioon heidänkin mielipiteet, jotka ovat eri mieltä kuin itse on. Ihmettelen vasemmistoliiton vänkäilyä hallitustyöskentelyyn osallistumisessa. Ideaaleja totta kai tarvitaan ja epäkohtien osoittaminen hallitusohjelmassa on ansiokasta, mutta myös poliittista lukutaitoa tarvitaan: Eduskuntavaalien tuloksella nykyinen hallitusohjelma on poliittisen vasemmiston kannalta käytännössä paras vaihtoehto, joka pystytään neuvottelemaan.
Jotain hallitusohjelmasta pystyy päättelemään myös siitä, kuinka sitä ovat kommentoineet yhteiskunnan taantumukselliset tahot. EK:n edustaja pidätteli itkuaan kommentoidessaan ohjelmaa, kun työnantajien tavoitteet eivät menneet läpi. Maaseudun tulevaisuus lyttäsi sekä hallituksen, että ohjelman. Ja mahtaa tasaverottajia ja muita ideologisia köyhät kyykkyyn- kokoomuslaisia nyt vituttaa.
Pelin politiikka ei tietysti hallituksessa tähän lopu. Kokoomus ja SDP tarvitsevat omissa pyrkimyksissään liittolaisia hallituksen pienpuolueista. Sinänsä hallituksen oikeisto-vasemmisto-painotus ei ole edullinen, mutta jos koalitiot muodostuvat asiakohdittain, ovat kristillisdemokraatit demareille luonteva yhteistyökumppani kehitysapuasioissa siinä missä vasemmistoliitto työelämäkysymyksissä.
