Aikomukseni oli lytätä Rushdien kirja, mutta se osoittautui hyväksi |
Seikkailut kulkevat Italian kaupunkivaltioista
Ottomaanien valtakunnan, Lähi-Idän ja Persian kautta Intiaan ja lopulta jopa
Uuteen Maailmaan, Mundus Novukseen asti. Ajallisesti tarinan ydin pysyy
muutamissa viikoissa, jotka Mogor dell´Amore viettää keisari Akbarin kanssa
keskustellen, mutta kerrotut tarinat kulkevat läpi sukupolvien kohtaloiden.
Kirjailija pitää eri aikakausien tarinat taitavasti käsissään ja kutoo ne
yhteen suureksi kertomukseksi, sortumatta kronologisiin kikkailuihin.
Rushdie pukee suuren osan kirjassa esittämistään
ajatuksista keisari Akbarin – nimi tarkoittaa suurta – pohdinnoiksi. Keisari
kysyy itseltään muun muassa klassisen kysymyksen, tuleeko hallitsijan noudattaa
toiminnassaan moraalisia periaatteita, mutta päätyy vastaukseen, että
hallitsija itse määrää moraalin, joten mikään hänen tekonsa ei voi olla väärä.
Rushdie tunnetaan islamia kritisoivista pohdinnoistaan saamastaan
kuolemantuomiosta, eikä hän päästä uskontoja helpolla uusimmassakaan teoksessa.
Keisari Akbar yhdistelee piirteitä eri uskonnoista ja maailmankatsomuksista,
mutta tunnustaa lopulta vain yhden Jumalan: itsensä.
Symboliikka on ilmeinen. Tältä osin keisari on
maallistunut nykyihminen. Rushdien pohdinnat pohjautuvat dikotomioihin, joiden
välistä keisari usein löytää itsensä: moraali ja machiavellismi, kohtalo ja
valinnanvapaus, moderni ja esimoderni. Kysymykset nivoutuvat luontevasti kirjan
tapahtumiin, eivätkä vähennä kerronnan ryhdikkyyttä.
Linkki kirjan esittelyyn kustantajan sivuilla
Linkki kirjan esittelyyn kustantajan sivuilla