 |
| Koulutus pelastaa ja auttaa omaksumaan uusia taitoja, kun rakennemuutos mullistaa työelämän vaatimuksia |
Järkevä mies ei provosoidu, kun provosoidaan - mutta minä en
koskaan ole väittänyt olevani järkevä mies. Oikeistohäirikkö Tuomas Enbusken näennäisnokkela kolumni Nyt-liitteessä tuli niin harhaisesta todellisuudesta,
että sitä on lyötävä vastapalloon.
Räyhähenkisessä kirjoituksessa herra Enbuske hyökkää
koulutusta, valtiota, yliopistoja ja ”järjestelmää” vastaan. Teksti perustuu
kahtiajaotteluun: Siinä on käytännölliset duunarit vastaan korkeastikoulutetut
teoriahorisijat. Yksityisellä sektorilla työskentelevät rahaa luovat ihmiset
vastaan julkisella sektorilla työskentelevät rahaa tuhlaavat ihmiset.
Herra Enbuske katsoo, että koulutuksesta on hyötyä
yksilölle, muttei laajemmin yhteiskunnalle, koska ”oikeasti tuottavaa” työtä
tekevät joutuvat koulutuksen maksumiehiksi. Jos kuitenkin työttömyyttä pidetään
paitsi yksilötason, myös yhteiskunnallisena ongelmana, koulutus on
yhteiskunnallisesti hyödyllistä, sillä se auttaa työllistymään.
Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevista noin 40 % on
töissä. Toisen asteen koulutuksen saaneista noin 70 % on töissä ja
korkeakoulutetuista noin 85 %. Että sellaisia terveisiä vaan herra Enbuskelle
täältä todellisuudesta. Jos yhteiskunta tahtoo tehdä jotain työttömyydelle,
näyttäisi siltä että koulutus on siihen yksi avain.
Karikatyyri koulutetusta henkilöstä omissa sfääreissään
filosofoivana professoriukkona voi olla hauska, mutta tällä arkkityypillä on
hyvin vähän tekemistä todellisuuden kanssa. Kun talouden rakenteet ja sitä
kautta työelämässä vaadittavat taidot muuttuvat, koulutus on juuri se tekijä,
joka pitää työntekijän osaamisen ajan tasalla.
Herra Enbuske haikailee suo, kuokka ja Jussi – tyyppien perään.
Vaan entäs sitten, kun suo on kuivattu ja pitäisi tehdä jotain muuta? Jos globaaleilla
markkinoilla ei enää olekaan kysyntää kuokkaa käyttäville ihmisille, vaan
pitäisi osata käyttää vaikkapa kaivinkonetta? Silloin koulutus pelastaa.
Ennen suolle töihin menoa Jussin on syytä suorittaa
tutkinto, joka antaa valmiudet omaksua uusia tehtäviä ja taitoja nopeasti.
Jussin työnantajan on syytä olla niin edistyksellinen ja koulutususkoinen, että
kouluttaa Jussin kuokan heiluttamisen ohessa hallitsemaan myös muita
työvälineitä. Jollei ole, niin Jussin ammattiliitto vähän muistuttaa.
Työpaikalla tapahtuva koulutus olisi nähtävä eräänlaisena
työsuojelukysymyksenä. Työnantaja ei voi laiminlyödä työsuojelua niin, että
hänen työntekijänsä rampautuvat työkyvyttömiksi. Samoin työnantajan pitäisi
huolehtia siitä, ettei työntekijän osaaminen kärsi työpaikalla niin, että
palattuaan työmarkkinoille työntekijällä ei enää ole uudelleen työllistymisen
vaatimaa osaamista.
Tulevaisuudessa työ ja koulutus tulevat limittymään
aikaisempaa vahvemmin yhteen. Työssä on opittava paitsi nykyisen työn vaatimat
taidot, myös tulevan työn. Koulutuksen antamat muodolliset tutkinnot
kytkeytyvät tähän oppimista tukien.
Entäs teoriaherrat sitten? Hyödyllisiä ja tarpeellisia
hekin. Sillä teoriaherraa on Jussin kiittäminen siitä, että hänellä on kuokka,
eikä tarvitse kaivaa käsin. Samoin teoriaherran keksimä on se kaivinkone, joka
nostaa Jussin tuottavuutta eksponentiaalisesti kuokkaan verrattuna.
Nykymaailmassa asioiden ja sitä kautta taitojen ja osaamisen
kysyntä vaihtelee ja koulutus on paras tapa sopeutua näihin muutoksiin. Herra
Enbusken räyhäkolumneille on nyt kysyntää, mutta entä jos Nyt-liite lopettaa
ketä oikeistokirjoittajaa luin tänään – palstansa? Silloin on erittäin
hyödyllistä, että takataskussa on pari muutakin osaamisaluetta.
