Asevelvollisuuden lakkauttaminen olisi hätiköintiä, mutta se on päivitettävä 2000-luvulle |
Sukupuolten välinen tasa-arvo on terveen yhteiskunnan
välttämätön piirre. Vahvin argumentti, jolla nykyisen asevelvollisuuden voi
osoittaa tulleen tiensä päähän, onkin sen räikeä epätasa-arvo. Hyvässä
yhteiskunnassa kaikilla kansalaisilla on samat oikeudet ja velvollisuudet.
Mitään sellaista lainsäädäntöä ei tule hyväksyä, joka määräisi yhdelle
ihmisryhmälle tietyt oikeudet ja velvollisuudet, mutta toiselle toiset.
Joskus yhteiskunta voi kuitenkin tulla sokeaksi omien
instituutioidensa eriarvoistaville vaikutuksille. Arvostan suuresti
ajattelijoita, jotka pystyvät havaitsemaan tällaiset tasa-arvon sokeat pisteet
ja ryhtyvät toimiin niiden poistamiseksi. Asevelvollisuuden lakkauttamista ajavan
kansalaisaloitteen suurin ansio onkin tasa-arvo-ongelman tekeminen näkyväksi.
Nyt kukaan ei voi enää sulkea silmiään ja väittää, ettei vain miehiä koskeva
asevelvollisuus olisi yksiselitteistä epätasa-arvoa.
Nykyisen asevelvollisuuden epätasa-arvoisuus ei kuitenkaan
ole riittävä perustelu koko instituution lakkauttamiseksi. Suomi, kuten kaikki
muutkin maat, tarvitsee armeijan. Maanpuolustukseen käytettäviä rahamääriä ei
ole haluja kasvattaa. Puolustusvoimien toimintakykyä on heikennetty jo
riittävästi, pahempaan ei missään tapauksessa pidä mennä. Tähän yhtälöön
palkka-armeijaan siirtyminen sopii huonosti.
Sen sijaan asevelvollisuus on korvattava yleisellä
kansalaispalveluksella, joka koskee kaikkia sukupuolesta riippumatta. Aseellinen
palvelus olisi vain yksi vaihtoehto, kuinka kansalaispalveluksen voisi
suorittaa. Sodan rinnalla ikäluokkaa koulutettaisiin valmistautumaan myös ympäristökatastrofeihin,
väestönsuojeluun, öljytuhojen torjuntaan, kyberturvallisuuteen ja niin
edelleen. Sitä, kuinka suuri osuus ikäluokista koulutettaisiin mihinkin
tehtäviin, voitaisiin vaihdella tilanteen mukaan.
Tällainen malli takaisi sen, että Puolustusvoimilla on
riittävästi materiaalia, josta valita soveltuvimmat varusmiehiksi ja
upseerikoulutukseen. Se myös mahdollistaisi varautumisen moniin muihin
riskeihin, kuin sotilaallisiin. Lisäksi se vahvistaisi sukupuolten tasa-arvoa ja voitaisiin kytkeä nuorisotakuuseen niin, että kansalaispalvelus tukisi
ikäluokkien kouluttautumista tai työllistymistä ja ottaisi kopin
väliinputoamisriskissä olevista nuorista.
Kansalaisaloitteen kannattajat perustelevat sukupuolten
välisen epätasa-arvon lisäksi aloitetta sillä, ettei valtion tulisi voida
määrätä kansalaisiaan pakkotyöhön. Näkökulma on ymmärrettävä, mutta toimiva
yhteiskunta joutuu asettamaan jäsenilleen velvoitteita. Kansalaispalvelus olisi
velvoitteena hyvä, koska se koskisi kategorisesti kaikkia yhteiskunnan jäseniä, eivätkä sitä pääsisi pakoon
ovelimmatkaan verojen välttelijät. Palvelus olisi myös mahdollista suunnitella
niin, että se auttaisi kansalaista antamalla hänelle kokemusta ja lisäämällä
hänen osaamistaan.
Yleinen asevelvollisuus on minusta myös hieno vastavoima
luokkayhteiskunnalle. Syntyperä määrää paljon ihmisen mahdollisuuksia Suomessa.
Rikkaaseen perheeseen syntyneellä lapsella on pienenä hienommat lelut ja
muodikkaammat vaatteet. Opiskeluaikana rikkaaseen perheeseen syntyneelle
ostetaan kämppä ja sen jälkeen pääsee töihin faijan firmaan. Asunnon osto on
paljon helpompaa, kun on rikkaat takaajat. Mutta armeijassa raha ei auta
eteenpäin. Jokainen saa samanlaisen rynnäkkökiväärin ja maastopuvun, olipa
syntynyt köyhäksi tai rikkaaksi.
Asevelvollisuuden lakkauttaminen olisi hätiköintiä, mutta
vanha instituutio täytyy päivittää nykyaikaan. Sukupuolten roolit eivät ole
enää samat, kuin sotien välillä, jolloin asevelvollisuus otettiin käyttöön.
Kansalaispalvelus olisi asevelvollisuuden 2000-luvun versio, joka olisi paitsi
päivitys, kytkisi maanpuolustuksen ja kriiseihin varautumisen muutenkin
kiinteämmin yhteiskuntaan.
Olen kirjoittanut asevelvollisuudesta aiemmin otsikolla Vihreiden asevelvollisuuskanta puutteellinen