Naiset yhteiskunnallisen osallistumisen areenalla

Suomalainen yhteiskunta on eräs tasa-arvoisimmista maailmassa. Suuri universaalin tasa-arvon rakentamisen projekti ei kuitenkaan missään tapauksessa ole täälläkään lähestulkoonkaan valmis. On paljon tilanteita, joissa ihminen joutuu toteamaan, että häntä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti toisiin verrattuna hänen ihonvärinsä, sukupuolensa, ikänsä tai varallisuutensa vuoksi. Tällaista diskriminaatiota vastaan on taisteltava jatkuvasti, eikä tasa-arvon projekti tule koskaan olemaan valmis. On ilahduttavaa huomata, että eräällä toimintakentällä sukupuolten välinen tasa-arvo näyttää edistyvän erityisen ripeästi.

Naiset ovat ottaneet tuntuvan roolin yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja pitävät siitä voimakkaasti kiinni. Naiset osallistuvat paljon esimerkiksi kansalaisjärjestöjen, etujärjestöjen ja poliittisten puolueiden toimintaan. He tekevät sitä ruohonjuuritason työtä, jonka puroista syntyy mahtavia poliittisia virtoja. Osallistumalla tällaiseen yhteiskunnalliseen toimintaan he luovat kontakteja ja vaikutuskanavia, joiden kautta saavat mielipiteensä kuuluviin. Tämä yhteiskunnallinen aktiivisuus varmistaa sen, ettei naisten näkemyksiä voida ohittaa poliittisessa päätöksenteossa, vaan he saavat oman jälkensä poliittiseen agendaan. Samalla tämä molempien sukupuolten yhteiskunnallinen osallistuminen tuo mahdollisimman suuren osan kansalaisista mukaan yhteiskunnalliseen ja poliittiseen päätöksentekoon. Sukupuolten ei tule taistella keskenään poliittisesta vallasta, vaan toimia yhdessä kaikkia hyödyttävien asioiden vuoksi. Näin poliittinen järjestelmä pysyy tehokkaana ja uudistushenkisenä, sillä se joutuu jatkuvasti vastaamaan laajojen kansalaisjoukkojen uudistusajatuksiin. Tarvittaessa yhteiskunnallisesti aktiiviset ihmiset voivat pakottaa poliittisen eliitin kuuntelemaan tai vaihtaa eliittiä.

Suurimman osan maailmanhistoriasta ja suurimmassa osassa kulttuureita yhteiskunnallista osallistumista ei ole pidetty naiselle soveliaana. Yhteiskunnallinen sfääri, polis, on katsottu kuuluvaksi miehelle ja yksityinen sfääri, oikos, naiselle. Tällaisella poissulkevalla järjestelyllä on menetetty se poliittinen tila, joka aukeaa, kun naisten näkökulmia ja innovaatioita kuunnellaan. Heillä on ollut jotain radikaalisti uutta annettavaa poliittiselle päätöksenteolle. Postmodernissa yhteiskunnassa naisten osallistumisella voi olla ratkaiseva vaikutus poliittisen kehityksen suunnan valitsemisessa. Yhteiskunnallinen osallistuminen on naisille luontevaa, sillä he eivät ole tottuneet pitämään itsekeskeistä kilpailua samalla tavalla luonnollisena ja annettuna, kuin miehet. Naiset tuntuvat kuin luonnostaan osaavan välttää autoritaarisia poliittisia järjestelmiä. Herbert Marcusen mukaan naisilla on erityinen naisellinen luonne, koska he eivät ole joutuneet kärsimään työpaikan alistuksesta, armeijan raakuudesta ja julkisen sfäärin kilpailusta. Näin naiset voivat kyseenalaistaa sen kapitalistisen yhteiskunnan dogmin, joka määrää ihmiset loputtomaan taisteluun keskenään. Naisten yhteiskunnallinen osallistuminen voi ohjata kehitystämme oleellisesti demokraattisempaan, solidaarisempaan, emansipatorisempaan ja altruistisempaan suuntaan.