Sivut

keskiviikko 22. maaliskuuta 2006

Maanpuolustusta olisi mahdollista uudistaa

Maanpuolustus tavataan ajatella synonyymina sotilaalliselle maanpuolustukselle. Kuitenkin nykyisin valtioita kohtaavat monen muunkinlaiset uhat, kuin sotilaalliset. Maanpuolustusta ja sen keskeistä osaa, asevelvollisuutta, voitaisiinkin kehittää niin, että puolustusvoimat olisi valmis reagoimaan monipuolisemmin erilaisiin uhkiin ja kriiseihin.

Maanpuolustusvelvollisuutta voitaisi uudistaa niin, että aseellisen palveluksen rinnalle otettaisi myös muita mahdollisuuksia suorittaa maanpuolustusvelvollisuus. Vastaavalla tavalla, kuin nykyisin koulutetaan reserviin sotilaita sotilaallista uhkaa tai konfliktia varten, voitaisi kouluttaa myös esimerkiksi terveydenhoidollista tai ympäristönsuojelureserviä. Maanpuolustusvelvollisuus koskisi edelleen kaikkia kansalaisia, mutta nyt asevelvollinen voisi itse päättää, millä sektorilla -sotilaallisella, väestön- tai ympäristönsuojelullisella- haluaisi maataan palvella.

Kun nykyisin suurin osa ikäluokkien miehistä suorittaa aseellisen palveluksen, tulee palvelukseen aina sinne sekä motivaationsa että fyysisen kuntonsa kannalta huonosti sopivia varusmiehiä. Tämä haittaa myös kyvykkäimpien taistelijoiden koulutusta ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Puolustusvoimien päämääränä onkin ollut pienentää reservinsä lukumäärää, mutta tehdä siitä suorituskykyisempää.

Jos lintuinfluenssa leviäisi Suomeen, se voisi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa pulaa terveydenhuoltohenkilökunnasta, sillä juuri he oletettavasti sairastuisivat tautiin. Tällaisessa tilanteessa kutsuttaisiin eläkkeelle jääneitä ja terveydenhuoltoa opiskelevia ihmisiä töihin. Sen lisäksi olisi tärkeää, että Suomella olisi tuntuva reservi, vaikkapa 30 000- 50 000 henkilöä, jotka olisivat saaneet varusmiespalveluksessa terveydenhoidon ja hygienian perustaidot. He eivät tietenkään voisi täysin korvata lääkäreitä ja sairaanhoitajina, mutta voisivat toimia kullanarvoisina heidän työtään tukevina henkilöinä.

Maailmalla tapahtuu paljon tuhoisia ympäristötapaturmia. Myös Suomen lähialueilla esimerkiksi öljykuljetukset ovat lisääntyneet. Eräs puolustusvoimien haara voisi kouluttaa reserviä torjumaan ympäristöhaittoja. Suurimmalla osalla kansalaisista ei ole tietoa, kuinka ympäristöonnettomuuden sattuessa tulisi menetellä, joten sellaiseen tilanteeseen olisi hyvä varautua etukäteen.

Tällainen uudistus toisi myös helpotusta problematiikkaan, joka nykyisin koskee siviilipalvelusta ja totaalikieltäytymistä. Ymmärrän hyvin sellaisen ihmisen etiikkaa, joka ei halua häntä opetettavan tappamaan toisia ihmisiä. Uudistetussa maanpuolustusjärjestelmässä jokainen voisi valita sellaisen haaran, jossa palveleminen ei ole hänen henkilökohtaista etiikkaansa vastaan. Erilaisia maanpuolustushaaroja tai -sektoreita voitaisi myös kehittää ja ottaa käyttöön maailmanpoliittisen tilanteen muuttuessa. Myös kullakin sektorilla palvelevien varusmiesten määrää voitaisi mukauttaa kulloistenkin riskitekijöiden mukaan. Esimerkiksi ympäristöonnettomuuden tullessa luultavammaksi voitaisi suurempi osa ikäluokasta kouluttaa ympäristönsuojelujoukkoihin.

Uudistus palvelisi myös sukupuolten välistä tasa-arvoa. Monet naiset kokevat nykyisen aseellisen palveluksen fyysisesti liian raskaaksi ja siksi keskeyttävät tai jättävät menemättä palvelukseen. Jos maanpuolustussektoreita olisi useampi, kuin vain sotilaallinen sektori, voisi useampi nainen palvella maataan puolustusvoimissa.

Puolustusvoimien on puolustettava kaikkien kansalaisten turvallisuutta. Redusoimalla uhat pelkiksi sotilaallisiksi uhiksi ja varautumalla vain niihin puolustusvoimat laittaa päänsä pensaaseen piiloon maailman muutokselta.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tämä kirjoitus jakoi oikein huomionarvoisia näkökohtia käsittelemäänsä asiaan. Maanpuolustusvelvollisuus saattaisi toteutuessaan parantaa Suomen yleistä turvallisuutta ja asiantuntemus on aina tarpeellista vientitavaraa. Laitan tämän asian omalta taholtani vakavasti harkintaan.

Pekka kirjoitti...

Kysymys: Jos maanpuolustusvelvollisuus jaettaisiin näihin sektoreihin, kuinka nopeasti sektoreita ja niissä palvelevien ihmisten määriä voitaisiin muuttaa esimerkiksi sotilaallisen turvallisuusuhan kasvaessa?

Suomen tulisi tosiaan varautua paremmin myös muihin kuin sotilaallisiin uhkiin, kuten mainitsit. Puolustusvoimien on toki pysyttävä uskottavana resurssina.

Uhkien ja niiden taustojen ymmärtäminen on erityisen tärkeää. Esimerkiksi vastaterrorismi ei välttämättä ole paras keino vähentää terrorismia. Suomessa Erkki Tuomiojan ajama Helsinki-prosessi on hyvä yritys tasata maailman taloudellisia ja kulttuurisia (kulttuuri-imperialismi)epäoikeudenmukaisuuksia ja ristiriitoja -se on mielestäni lostavaa anti-terrorismia!

Anonyymi kirjoitti...

Voisihan tuo tuoda tosiaan apua sivari-ongelmaan, mutta tuskin nyt totaalikieltäytyjiin. En minä ainakaan käsitä, miksi anarkisti olisi halukkaampi auttamaan valtiota öljyponttoonein varustautuneena kuin RK-62 olalla. Mikäs anarkisti se sellainen on? Ja mitkäs muut hörhöt nyt rupeaisivat totaalikieltäytymään, jota en kykene kyllä järkeävänä ratkaisuna näkemään millään perusteella?

Anonyymi kirjoitti...

Eikö varusmiehet ja vpk muka muutenkin ryntää sinne suomen rannikolle pienten turvesankojen kanssa, jos tuossa uppoaa öljytankkeri. Enkä usko että asennevammasista hipeistä olis siinä touhussa suurtakaan hyötyä.

Anonyymi kirjoitti...

Minusta tässä voitaisiin samaan mietintään ottaa mukaan armeijassa olon tuomat rasitteet muulle toiminnalle yhteiskunnassa. Miten nykyinen palvelus opettaa nuoria käyttäytymään? On mielestäni oikeutettu kysymys. Opetuksina armeijasta saanee: Ole aktiivinen ja yrittelijäs niin siitä rangaistaan lisätöillä...rämmit mudassa kun muut ovat lämpimässä. Opetus mitä enemmän voit välttää juurikin yrityselämässä tuikitarpeellista yrittelijäisyyttä niin sen parempi itselle. Terveys seikat armeijassa jätetään täysin retuperälle, ruoka on epäterveellistä prosessoitua evästä, sitä on liian vähän ja liian huonolla koostumuksella tarpeeseen nähden(etenkin leirit joissa energian tarve kasvaa niin annetaan vähemmän ja kevyempää ruokaa?!?. Entäs sitten sosiaaliset opetukset? Moniko oppii polttamaan tupakkaa ja ryyppäämään kunnolla armeijassa?. Mitä maksaa yksi tupakoitsija yhteiskunnalle? Sori tuli kiire luennolle niin jäi vähän tyngäksi.