Muutaman vuoden tauon jälkeen palasin Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvostoon. Ensimmäisessä palaverissa oli puhetta limonaadiautomaattien sijoittamisesta kylän talojen alakertoihin.
Alustavasti suhtautuisin ajatukseen myönteisesti. Kyseessä olisi palvelu niille kylän asukkaille, jotka kokevat ajoittaista äkillistä limonadimielihalua. Myynnistä saatavat provisiot on luontevaa ohjata kylän vapaa-ajan toiminnan järjestämiseen. Voidaan tietysti kysyä, onko hyvä tarjota opiskelijoille mahdollisuus rahoittaa Coca Cola Companya, mutta saman kuluttajavalinnan hän voi tehdä lähikaupassakin.
Tahtoisinkin kuulla sinun mielipiteesi asiasta, arvoisa lukijani, sitä varten kun asia tulee virallisesti päätettäväksi. Arvostan niin kylän asukkaiden, kuin yleisten kansalaisfilosofienkin mielipiteitä.
1 kommentti:
Mistä ihmeestä tulee (luodaan) tarve saada limonaadihimo tyydytettyä 24 tuntia vuorokaudessa 7 päivää viikossa? Onko 24/7 kuluttaminen jokin kansalaisoikeus?
Voitaisiinko nyt vaan lähteä siitä ajatuksesta että ne muutamat (onko niitä edes?) opiskelijat, jotka kärsivät tällaisesta äkillisista limonaaditarvekohtauksista, voisivat kävellä ne muutama sata askelta siihen Kortepohjan alati palvelevaan ostoskeskukseen ja ostaa limsansa sieltä.
Jos ei yliopisto-opiskelijaksi asti elettyään ole oppinut sen verran elämänhallintataitoja että pystyy mahdollisesti varaamaan kämpilleen limonaadia mahdollisesti iskevän limonandihimokohtauksen varalta, niin mielestäni on korkea aika jo sellaisia taitoja harjoitella.
Lisäksi limonaadiautomaattien tuotoista ei voida sanoa mitään, joten tuottoja joita ei välttämättä edes tule ei voida etukäteen "jakaa asukkaiden hvväksi". Kyseisenlaiset automaatit kun voivat tulla myös yllättävänkin kalliiksi. Tästäkin on vastaavanlaisista tilanteista kokemuksia.
Järki käteen taas siellä neuvostoissa, komiteoissa ja konventeissa!
Lähetä kommentti