Demarinuorten Keski-Suomen piirin uusi piirihallitus

Maanantaina pidetyssä Demarinuorten Keski-Suomen piirin syyskokouksessa allekirjoittanut valittiin piirin puheenjohtajaksi. Suuri kiitos luottamuksesta! Varapuheenjohtajaksi valittiin Salla Saaranen ja muiksi piirihallituksen jäseniksi Niko Hjelt, Pekka Komu, Satu-Maria Konttinen, Joel Lehtonen, Satu Naskinen ja Hanna Plattonen. Lisäksi varajäseniksi valittiin Olli-Pekka Koljonen, Jenny Linborg ja Kalle Sumelles.

Ihmisten kiinnostus meitä kaikkia koskeviin asioihin on tietyn individualistisen aallon jälkeen jälleen kasvamassa, erityisesti nuorempien ikäpolvien osalta. Näihin huolenaiheisiin vaikuttamisen tavat eivät kuitenkaan ole aina selviä. Siksi meidän keskeisimmän tehtävämme tulee olla integroida yhteiskunnallisista ja poliittisista asioista kiinnostuneita ihmisiä mukaan niihin foorumeihin, joissa päätöksiä tehdään.

Valtioiden rajojen madaltuessa kiihtyvällä vauhdilla ovat yhä usemmat poliittiset kysymykset saaneet globaalit mittasuhteet. Globalisaation hallinta itsetarkoituksellisesta prosessista kansalaisia palvelevaksi ja tottelevaksi ilmiöksi lähtee kuitenkin paikallisen tason toiminnasta. Toiminta Keski-Suomessa vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden vuoksi on osa kosmopoliittista demokraattista osallistumista. Tervetuloa mukaan!

JSDN uutisoi uuden piirihallituksen.

Annan itse mielelläni lisätietoja! Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta
jukka.torikka@gmail.com

Demarinuorten jäseneksi pääset liittymään täältä!

Populismia alkoholin verotuksen ympärillä

Oppositiopuolueet ovat esittäneet hallitukselle välikysymyksen alkoholin verotuksesta. Alkoholin verotuksen raju alentaminen on aiheuttanut ilmeisiä sosiaalisia ja terveydellisiä haittavaikutuksia. Suomalaista alkoholipolitiikkaa on perinteisesti hoidettu pitämällä alkoholin hinta korkealla verotuksen avulla, mutta integroituvassa Euroopassa ratkaisut eivät enää ole yhtä yksinkertaisia. Oppostitiolla ei valitettavasti ole ollut esittää muita apukeinoja tilanteeseen, kuin totuttu alkoholin verotuksen korottaminen.

Eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta huomenna. Äänestys on suorastaan järkyttävän jännittävä. Hallitukset eivät enää kaadu välikysymyksiin, eikä missään ole esitetty edes mahdollisuutta, että hallitus lopettaisi heti huomenna. Lähinnä välikysymystä käytetäänkin, etenkin näin vaalien lähestyessä, välineenä nostaa tiettyä poliitikkoa tai puoluetta esille parjaamalla hallitusta sellaisen politiikan toteuttamisesta, jolle ei itsekään keksitä parempia vaihtoehtoja.

Alkoholin verotukseen liittyvä ongelma on kaksisuuntainen pirunnyrkki: Jos alkoholi on halpaa, sitä juodaan liikaa, jos alkoholi on kallista, sitä tuodaan ulkomailta. Pelkkä alkoholin verotuksen korottaminen ei auta, sillä kaupankäynti maiden välillä kasvaa ja halvemman verotuksen maista riittää alkoholia tuotavaksi. Ulkomailta tuodaan väkevää viinaa, jonka nauttiminen aiheuttaa tyypillisesti voimallisempia reaktioita.

Suomi ei voi siis toimia täysin yksin asiassa, vaan politiikka on suhteutettava eurooppalaisen politiikan kontekstiin. Ilmeisin tapa olisi ponnistella yhtenäisen eurooppalaisen minimiverotuksen puolesta, mutta tämäkin tie on hankala. Monella muulla maalla alkoholikulttuuri on aivan erilainen kuin Suomella, eikä laadukasta olutta siemailevan saksalaisen ole helppo ymmärtää, miksi ilkeä EU ja häijyt suomalaiset haluavaat nostaa hänen oluensa hintaa. Toisaalta eurooppalaisen alkoholiveron nostaminen niin korkeaksi, että se vaikuttaisi konkreettisesti Suomessa, aiheuttaisi suoranaisia alkoholikulttuurivallankumouksia muissa maissa.

Poliitikkojen on ryhdyttävä toimeen, mutta pelkkä varoitustarrojen liimaaminen pulloihin tai muu hyssälöinti ei enää auta. Koko suomalainen tapa käyttää alkoholia olisi muutettava. Tällainen muutos tosin vie aikaa, ja nyt olisi kiire. Poliitikot saavat keksiä melko hyvät valistuskampanjat sitä varten, sillä tuollaiset muutokset eivät synny ylhäältä päin vaan lähtevät ihmisistä itsestään.

Alkoholin käytön sosiaalisiin vaikutuksiin voitaisi puuttua nopeasti keventämällä mietojen alkoholijuomien verotusta suhteellisesti niin, että hintatietoinen suomalainen alkoholin suurkuluttaja siirtyisi niihin. Toisaalta alkoholin ravintolahintaa tulisi painaa lähemmäs kauppojen ulosmyyntihintaa. Näin ihmiset saataisi juomaan ravintoloihin, joissa heitä voidaan sentään pitää silmällä ja jossa ensimmäiset suuttunutta humalaista vastaan tulevat ihmiset eivät olisi hänen perheensä. Näiden keinojen ohella tulisi alkoholiongelmaisia auttaa aikaisemmin esittmälläni viinakortilla.

Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvostovaalit

Tänään Kortepohjan ylioppilaskylän asukkaat valitsevat neljä edustajaansa asukasneuvostoon. Itse olen vaalissa mukana Punainen viiva- nimisellä yleisvasemmistolaiselle listalla numerolla 19. Ohessa Punaisen viivan vaaliteemat:


1. Kylää kehitettävä asukkaiden, ei työntekijöiden toiveiden mukaan

Kortepohjan ylioppilaskylää koskevat päätökset on tehtävä sen mukaan, millaisessa kylässä asukkaat tahtovat asua, ei sen, millaisessa työpaikassa sen työntekijät haluavat työskennellä. Meidän asioistamme päätämme me itse, eivät meille työskentelevät työntekijät. Asukasneuvosto tarvitsee vahvoja ja lujatahtoisia päättäjiä, jotka eivät anna työntekijöiden mielipiteiden kävellä asukkaiden toiveiden yli.

2. Asukasneuvosto tuotava lähemmäs asukkaita

Asukasneuvoston on tiedotettava tehtävistään ja päätöksistään paremmin asukkaille ja asukkailla on oltava oikeus tietää, kuka on vastuussa heitä koskevista päätöksistä.

3. Kansalaisaloite ylioppilaskylään?

Asukasneuvoston responsiivisuutta asukkaiden näkemyksille olisi mahdollista parantaa ottamalla käyttöön ylioppilaskylän kansalaisaloite, jossa tietty määrä asukkaita voisi aloitteellaan pakottaa asukasneuvoston käsittelemään haluamaansa asiaa.

4. Reilummat säännöt tupakointiin

Jokaisella on oltava oikeus mennä asuntoonsa ja tulla sieltä ulos kulkematta savupilven läpi. Tupakointi tulee siirtää ovien edustoilta erillisiin katoksiin tai muihin osoitettuihin paikkoihin. Tämä suojelee myös nurmialueita tupakantumppien alle hautautumiselta.

5. Myös Savela kuuluu ylioppilaskylään

Olemme kaikki opiskelijoita yhtälailla Savelassa kuin muuallakin ylioppilaskylässä. Ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa Savelan ja muun ylioppilaskylän asukkaiden välille vastakkainasettelua esimerkiksi erioikeuksin. Siksi Savela on tuotava mahdollisimman lähelle muuta ylioppilaskylää.

6. Autot kuuluvat pysäköintipaikoille

Tarpeetonta autoilua ylioppilaskylässä tulee rajoittaa ja tätä rajoitusta valvoa niillä alueilla, joihin autoilu ei kuulu. Autoja ei myöskään kuulu pysäköidä viheralueille tai muualle ylioppilaskylän alueelle, jossa ne vievät yhteistä tilaamme. Esimerkiksi invalideille on myös turvattava mahdollisuus käyttää autoaan joustavasti.

7. Lähidemokratia on osa kosmopoliittista demokratiaa

Demokraattiseen päätöksentekoprosessiin kuuluu, että päätökseen tulee voida osallistua kaikkien niiden, joita päätös koskee. Ihmisten on voitava valita edustajansa päätöksentekoelimiin niin kuntien, valtion, Euroopan, kuin myös asuinalueensa ja globaalin parlamentin tasolla. Äänestämällä asukasneuvostovaaleissa otat kantaa siihen, millaisessa ympäristössä haluat asua ja elää!

Punaisen viivan vaalijuliste

Postum Scriptum 22.11.2006: Listaltamme tuli valituksi asukasneuvostoon Mikko Laakkonen. Suuret onnitelut Mikolle ja kiitos kaikille äänestäjillemme!

Terveisiä Saksanmaalta!

Teimme Sonkin porukalla ekskursion Saksaan tämän kuun alussa. Asuimme sikäläisten sosialidemokraattien luona Jenan kaupungissa, Thüringenin osavaltiossa. Isäntäväkemme oli erittäin ystävällistä ja vieraanvaraista ja heidän kanssaan pääsi hienosti tutustumaan siihen, millaista on saksalaisen opiskelijan arkinen elämä. Itselläni oli mahdollisuus asua Lobedan lähiössä, joka on rakennettu DDR:n aikaan tyypilliseksi bunkkerilähiöksi, mutta joka on sittemmin uudistettu hyvinkin miellyttäväksi asuinalueeksi.

Thüringenin osavaltiolla on erittäin rikas ja poliittisen historian kannalta relevantti kulttuuriperintö. Jenan yliopistossa ovat vaikuttaneet muiden muassa sellaiset herrat, kuin G.W.F. Hegel, Karl Marx ja Gottfried Leibniz. Naapurikaupungissa Weimarissa on perustettu kuuluisa Weimarin tasavalta ja Erfurt ja Gotha ovat olleet SPD:n historian kannalta tärkeitä tapahtumapaikkoja. Myös suomalaisille tuttu Martti Luther on kyseisessä osavaltiossa viuhtonut paljon. Paikalliset tuntuivat kuitenkin suhtautuvan historiaansa kovin vaatimattomasti. Thüringenin promoamiselle olisi tilaa, sillä kuinka moni suomalainen edes tietää koko osavaltion olemassaolosta, sen rikkaasta kulttuurista ja lukuisista nähtävyyksistä huolimatta?


Matkamme tarkoitus oli keskustella saksalaisten kanssa sosiaalisen Euroopan kysymyksistä ja agendasta. Pidimmekin aiheesta useamman work shopin ja keskustelutilaisuuden, mutta keskusteluiden dynamiikka käsitteli myös monia muita aiheita, kuten verokilpailua, minimipalkkoja ja perustuloa. Saksalaiset olivat kiinnostuneita pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallista, joka paitsi turvaa sosiaalisen turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden, on yhtaikaa taloudellisesti tehokas. Suomen kilpailukyky on erinomaista ja talouden kasvu tuntuvasti Saksaa nopeampaa.

Liberalistiseen ajatteluun kuuluu malli, jossa sosiaalinen turvallisuus ja oikeudenmukaisuus ovat vastakkaisia taloudelliselle tehokkuudelle. Näin liberalisti kysyy, kummasta haluamme pitää kiinni ja vastaa itse, että sosiaalinen puoli on uhrattava taloudellisen voitontavoittelun vuoksi. Suomen taloudellinen menestys osoittaa, ettei tällainen ajattelu ole tästä maailmasta. Keskusteluissamme saksalaisten kanssa nousi keskiöön käsite flexicurity, joka tarkoittaa taloudellisen joustavuuden ja sosiaalisen turvallisuuden yhdistämistä.


Suomella voisi myös olla opittavaa Saksasta. Suomalainen julkinen liikenne on vielä lapsenkengissään, jos sitä vertaa saksalaiseen. Sekä Erfurtissa (reilut 200 000 asukasta) että Jenassa (reilut 100 000 asukasta) raitiovaunut kulkivat kattavalla verkostolla ja Jenassa raitiovaunulla pääsi suoraan yliopiston pihaan. Suomessa on raitiovaunuja nykyään vain Helsingissä. Raitiovaunut olivat myös opiskelijoille maksuttomia, samoin kuin junaliikenne osavaltion sisällä.

Eurooppalaiset valtiot ja ihmiset kohtaavat samanlaisia ongelmia globalisaation ja postmodernisaation edetessä. Siksi yhteistyö näiden asioiden hoidossa on tärkeää. Ajatus siitä, että jokainen valtio taistelisi toistaan vastaan esimerkiksi kilpailukyvyn nimissä, on naiivi, eikä johda pitkälle. Edistämällä kansainvälistä tai pikemminkin ylikansallista poliittista yhteistyötä voimme löytää uutta poliittista tilaa edeten kohti globaalia, kosmopoliittista demokratiaa.

Ylimmässä kuvassa Saksan lippu, keskellä Thüringenin vaakuna, alimmassa Jenan vaakuna

Postum Scriptum 22.11.2006: Myös Antti Alaja ja Vilja Arola kirjoittavat matkastamme.