Sivut

keskiviikko 19. syyskuuta 2007

Terveisiä Ukrainasta

Osallistuin konferenssiin Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa 13.-17. kuluvaa kuuta. Konferenssin tarkoitus oli perehtyä Ukrainan tämän hetkiseen poliittiseen tilanteeseen ja pohtia Ukrainan mahdollisuuksia Euroopan unionin jäsenyyteen. Ainakin Kiova vaikutti hyvin eurooppalaiselta ja nykyaikaiselta kaupungilta, joskin siellä näkyi myös vanha ja omaperäinen ukrainalainen kulttuuri, josta ukrainalaiset eivät ole kiperienkään historiallisten vaiheiden aikana luopuneet.

Yleiskuva kaupungista on hyvin siisti ja länsimainen. Talouskasvu Ukrainassa on ollut huikeaa ja Kiovan keskustassa oli lukuisia monikymmenkerroksisia toimistotorneja, toinen mokoma rakenteilla. Liikennettä oli paljon ja autokanta uudehkoa, joskin vanhoja ladojakin näkyy tien päällä. Julkinen liikenne sen sijaan ei ole pysynyt kaupungin kasvun tahdissa, vaikka Kiovassa käytetäänkin johdinautoja ja metroa rakennetaan jatkuvasti lisää. Suojateitä on myös rakennettu itäeurooppalaiseen tapaan säästeliäästi, joten jalankulkijan ei ole aina helppo päästä päämääräänsä.

Kerjäläisiä ja prostituoituja ei kaduilla juurikään näy. Sosiaalinen sektori ei ole aivan epätoivoisessa tilassa Ukrainassa, mutta kapitalistisessa innostuksessa se ei kuitenkaan ole ollut ensimmäisiä kehitysprioriteetteja. Kerjäläisiä kyllä löytyy, he vain ovat hieman syrjemmällä keskustasta, rautatieasemilla ja alikulkutunneleissa. Prostituoidut ovat hotellien auloissa ja baareissa. Ukrainan talouskasvu on kuitenkin sillä tasolla, että se hyödyttää muitakin, kuin ylimpiä tuloluokkia.

Paljon resursseja on keskitetty Kiovaan, joten pelkästään pääkaupunkiin tutustumalla saa epäilemättä liian myönteisen kuvan Ukrainan kehityksestä. Muualla ei kuulemma ole yhtä vaurasta ja hallitus siirtää häikäilemättä pääomaa ja tuloja provinsseista Kiovaan. Asunnot Kiovassa ovat jo nyt kalliita ja suunta näyttää jatkuvan. Ukraina lähestyy vaaleja, mutta sosiaaliset kysymykset eivät ole kampanjoissa esillä. Itse asiassa suurista puolueista tai blokeista vain sosialisteilla näyttäisi olevan jotain agendaa sosiaaliseen sektoriin liittyen. Palaankin Ukrainan mielenkiintoiseen puoluepoliittiseen tilanteeseen myöhemmin.

Kuvissa Ukrainan lippu ja Kiovan vaakuna

4 kommenttia:

Pete kirjoitti...

Ovatko muuten sosialistit Ukrainassa jotakin muuta kuin uudelle nimellä toimivia vanhoja kommunisteja?

Jukka Torikka kirjoitti...

Hyvä kysymys. Sosialistit ovat toki kommunistien perillisiä. Aikaisemminhan ainoa poliittisen aktivismin muoto Ukrainassa oli kommunismi.

Mutta itse asiassa Ukrainan sosialistit ovat melko selkeästi kehittämässä puoluettaan eurooppalaisen sosialidemokratian suuntaan. Se on ainoa merkittävä poliittinen toimija Ukrainassa, jolla on jonkinlainen ideologia, eikä ole pelkkä ad hoc- blokki tietyn henkilön valtapyrkimysten tukena.

Yritän ehättää jossain vaiheessa kirjoittamaan tarkemmin Ukrainan puoluepolitiikasta.

Antti Vesala kirjoitti...

Ukrainan aikaisemman vaiheen kommunismi siis on blogistin mielestä ollut "poliittista aktivismia". Varmaan hänen mielestään myös demarinuoret on kansainvälinen vaihtoehtoliike.

Jukka Torikka kirjoitti...

Juurikin näin. Neuvostoliiton kommunistinen puolue pystyi monopolisoimaan poliittisen aktivismin niin, ettei sen ulkopuolella ollut mahdollisuuksia päästä vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin.

Vastaavanlaista hegemoniaa pyritään rakentamaan myös kapitalistissa maissa, joskin taloudellisella kentällä. Kaikki muu taloudellinen vaikuttaminen ja toiminta pyritään poistamaan, kuin yhtä kapitalistista logiikkaa seuraava.

Tässä tulee ilmi sosialidemokraattisen vaihtoehtoisuuden logiikka. Se pyrkii tarjoamaan kansaisille vaihtoehtoja ja kyseenalaistamaan vallitsevan uusliberalistisen talousortodoksian, joka tarjoaa vain yhden ainoan ja absoluuttisen totuudellisen tavan järjestää talous ja politiikka.