Vihreiden asevelvollisuuskanta puutteellinen

Vihreät ovat esittäneet valikoivaan asevelvollisuuteen siirtymistä ja reservin määrän tuntuvaa vähentämistä 75 000 – 150 000 sotilaaseen. Ehdotukseen sisältyvä sukupuolineutraali asevelvollisuus on tärkeä ja kannatettava asia, mutta muilta osin vihreiden ehdotus vaikuttaa perustuvan puutteelliseen analyysiin.

Keskusteltaessa asevelvollisuudesta täytyy ottaa huomioon sen kaksoisrooli sekä ulko- että sisäpolitiikkana. Vihreiden ulkopoliittinen analyysi näyttäisi nojaavan Francis Fukuyaman historian loppuun ja Robert Kaganin ajatukseen Euroopasta postmodernina paratiisina. Valtiot kulkevat rauhanomaisesti yhtä jalkaa kohti syvempää yhteistyötä, konfliktit häviävät ja armeijoista luovutaan.

Muutoksilla sotilaallisessa voimassa on kauaskantoisia suoria ja epäsuoria vaikutuksia maan turvallisuuspoliittiseen ympäristöön. Euroopan sotilaallinen kapasiteetti on nytkin riittämätön puolustamaan omaa mannertaan ja Euroopan puolustus on ulkoistettu Yhdysvalloille. Toistaiseksi Yhdysvallat on hoitanut tätä tehtäväänsä nurisematta, mutta se on tarkoittanut että Yhdysvalloilla on paljon vaikutusvaltaa Eurooppaan ja että Euroopassa on amerikkalaisia ydinaseita. Molempi pahempi?

Kuten todettua, sisäpoliittisesti vihreiden kannanoton ehdoton ansio on sen sukupuolineutraalius. Ase- tai maanpuolustusvelvollisuus on niin valtava yhteiskunnallinen instituutio, että se on huolellisesti suunniteltava lisäämään kansalaisten tasa-arvoa, ei vähentämään sitä. Nykyinen asevelvollisuus on selkeästi diskriminoiva ja epätasa-arvoinen. Mutta olisiko vihreiden malli itse asiassa sen parempi?

Vihreiden asevelvollisuusmallin ongelma on, että se voisi vähitellen siirtää asevelvollisuuden vain köyhimmistä oloista tulevien suoritettavaksi.

Sukupuolten tasa-arvo vihreiden asevelvollisuusmallissa on huomioitu, mutta epätasa-arvoa on myös muiden yhteiskuntaryhmien, kuin sukupuolten välillä. Yksillä on enemmän omaisuutta ja vaikutusvaltaa kuin toisilla.

Universaali asevelvollisuus koskee kaikkia kansalaisia, eivätkä sitä pääse pakoon edes ne ryhmät tai yksilöt, jotka ovat kaikkein kyvykkäimpiä hankkimaan yhteiskunnalta itselleen erilaisia etuisuuksia. Jos tämä universaalius murretaan, ovi avataan poliittisille lehmänkaupoille siitä, ketkä valikoiva asevelvollisuus asepalveluksesta oikein vapauttaakaan.

Tähän suuntaan vihjaa myös vihreiden kannanoton kansantaloudellinen näkökulma. Jos asevelvollisuuden kustannuksena pidetään sitä, etteivät varusmiehet pysty osallistumaan työelämään, vapauttaminen kannattaa aloittaa kaikkein tuottavimmasta päästä: Rikkaat, koulutetut ja yritteliäät ensin.

Suomalainen asevelvollisuus on ollut egalitaristinen järjestelmä, joka on tuonut samoihin tupiin kaupunkilaiset ja maalaiset, köyhät ja rikkaat, porvarit ja työläiset. Vapaaehtoiseen palvelukseen ja ammattiarmeijaan siirtyneissä maissa sotiminen on usein jäänyt yhteiskunnan köyhimpien tehtäväksi. Jos Suomessa aiotaan kulkea samaan suuntaan, on aiheesta syytä käydä vakavaa yhteiskunnallista keskustelua.

Kirjoitus on julkaistu uudelleen otsikoituna Keskisuomalaisessa 4.9.2010