Tälläkin hetkellä Suomen ulkoministeriössä mietitään kuumeisesti diilien tekemistä. Mitä Suomi voisi luvata toisille maille vastineeksi siitä, että ne lupaavat kannattaa Suomea YK:n turvallisuusneuvostoon? Paikka turvallisuusneuvostossa on erittäin haluttu näköalapaikka kansainvälisen politiikan ytimeen. Siksi ehdokasmaat käyvät vuosien mittaisen kampanjan ja taivuttelevat muita YK:n jäsenmaita puolelleen erilaisin lupauksin tuesta muissa äänestyksissä ja taloudellisesta avusta.
Suomen kampanjaan on kuulunut aktiivista tapaamista eri maiden edustajien kanssa ja diplomaattisten suhteiden solmiminen esimerkiksi Mikronesian kanssa. Kampanjan vetovastuussa on kokenut diplomaatti Pasi Patokallio.
Tavoitellessaan paikkaa YK:n turvallisuusneuvostossa Suomi tekee näkyväksi kansainvälisen politiikan kahtalaisuuden. Yhtäältä valta tekee mahdolliseksi edistää Suomen ideologisia tavoitteita, kuten aseriisuntaa, ihmiskaupan kitkemistä ja ihmisoikeuksien suojelua. Toisaalta vallan tavoittelemiseksi on käytettävä epäilyttäviäkin keinoja, kuten äänten vaihtamista toisten maiden kanssa.
Myös Suomen lähetystöverkko maailmalla palvelee tätä kahtalaista tarkoitusta. Lähetystöt maailman valtakeskittymissä takaavat, että Suomi pysyy hyvin informoituna asioista ja varmistaa Suomen vaikutusvallan niissä pöydissä, joissa kansainvälisesti merkittävistä asioista päätetään. Toisten edustustojen tärkeänä tehtävänä on kehitysyhteistyö, kuten esimerkiksi Mosambikissa, Nicaraguassa ja Vietnamissa.
Suomen ulkopolitiikan uusi painopiste Keski-Aasiassa?
Viimeisin Suomen avaama suurlähetystö maailmalla on Kazakstanin pääkaupungissa, Astanassa. Kazakstan on suurin Keski-Aasian maista (joita joskus kutsutaan ystävällisesti yhteisnimellä Absurdistanit) ja läsnäolo siellä tarjoaa tehokkaat mahdollisuudet tarkkailla muidenkin alueen valtioiden kehitystä.
Keski-Aasian painoarvo maailmanpolitiikassa on viime vuosikymmeninä noussut, eikä vähiten alueen runsaiden energiavarojen vuoksi. Suurvallat käyvätkin alueella ”suurta peliään”, jonka nappuloina toimivat esimerkiksi öljy- ja kaasuputket. Suomi tekee fiksusti ollessaan alueella läsnä ja Suomella on varmasti annettavaa myös Keski-Aasian maiden ihmisoikeustilanteen kohentamiseksi.
Uuden lähetystön avaaminen aiheuttaa kuitenkin taloudellisia vaikeuksia. Julkishallinnon tuottavuusohjelma on heikentänyt valtion palvelujen toimintaa jo pitkään ja sama koskee myös ulkoasiainhallintoa. Uuden lähetystön avaaminen ei tarkoittanut resurssien lisäämistä ulkoasiainhallintoon, vaan tarvittavien rahavarojen säästämistä muualta.
Pahimmillaan huono resursointi vaarantaa lähetystöjen kyvyn tehdä työtään tehokkaasti ja tarjota Suomen kansalaisille ulkoasiainpalveluita. Ruotsi ja Norja ovat jo karsineet lähetystöverkkojaan. Onko sama tie edessä Suomessakin?
Tulevaisuuden ulkopolitiikkaa
Tulevaisuudessakin Suomen ulkopolitiikkaa määrittää kahtalainen pyrkimys turvata omat intressit ja vaikutusvalta, ja toisaalta parantaa maailmaa. Pienellä maalla voi olla kokoaan selvästi suurempi impakti maailmaan, kuten Norjan edistyksellinen, proaktiivinen ja humaani ulkopolitiikka osoittaa. Suomi pystyy lisäksi käyttämään ulkopolitiikassa hyödykseen Euroopan unionia.
Tulevina vuosikymmeninä – ja luultavasti vuosisatoina – globaalipoliittisen painopisteen siirtyminen Aasiaan tulee olemaan vastustamatonta. Eurooppa tulee hyötymään hyvistä suhteistaan Aasiaan poliittisesti ja taloudellisesti. Suomi on ollut muiden EU-maiden kanssa mukana vuodesta 1996 käynnissä ollessa ASEM-prosessissa, joka tuo Euroopan ja Aasian maiden johtajat yhteisten pöytien ääreen kahden vuoden välein järjestettävissä huippukokouksissa. Yhdysvallat ja Eurooppa joutuvat tulevaisuudessa kilpailemaan Aasian huomiosta ja Euroopalla on toistaiseksi hyvät asemat tähän kilpaan.
Vuonna 2020 Suomen menestys riippuu ulkopolitiikan onnistumisesta. Laajoilla vapaakauppasopimusten verkostoilla Suomi voi integroitua vahvasti maailmantalouteen ja olla dynaaminen ja kilpailukykyinen kansantalous. Onnistuminen kansainvälisissä neuvotteluissa vaatii rohkeutta luopua esimerkiksi kohtuuttoman suurista maataloustuista. Uhkana on Suomen marginalisoituminen ja muuttuminen globaalin talouden epäkiinnostavaksi reuna-alueeksi.
Vaikka arkinen ulkopolitiikan hoito on valtion lyhyen tähtäimen intressien varmistamista, kansainvälisessä politiikassa on tilaa myös suurille visioille, jopa unelmille. Siirtomaajärjestelmien romahtaminen tapahtui yllättävän nopeasti toisen maailmansodan jälkeen ja nykyisin ihmiskunta on ainakin kansainvälisjuridisesti vapaa kolonialismista. Minä uskon, että jos oikea tahtotila löytyy, ihmiskunta voi samalla tavalla vapautua myös sodista. Jos olemme valmiit työskentelemään sen puolesta, eräänä päivänä päättyy ihmiskunnan viimeinen sota ja saavutamme ikuisen rauhan.
****FAKTAT****
Suomi pyrkii YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle 2013-2014
Suomi kuuluu WEOG (Western European and Others Group)- vaaliryhmään
Suomen kampanjaa vetää suurlähettiläs Pasi Patokallio
Kilpailevia ehdokkaita turvallisuusneuvostoon ovat Australia ja Luxemburg
Kirjoitus on julkaistu JSDN:n Pätkätyöläinen-lehdessä 1.9.2010
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti