Terveisiä Saksanmaalta!

Teimme Sonkin porukalla ekskursion Saksaan tämän kuun alussa. Asuimme sikäläisten sosialidemokraattien luona Jenan kaupungissa, Thüringenin osavaltiossa. Isäntäväkemme oli erittäin ystävällistä ja vieraanvaraista ja heidän kanssaan pääsi hienosti tutustumaan siihen, millaista on saksalaisen opiskelijan arkinen elämä. Itselläni oli mahdollisuus asua Lobedan lähiössä, joka on rakennettu DDR:n aikaan tyypilliseksi bunkkerilähiöksi, mutta joka on sittemmin uudistettu hyvinkin miellyttäväksi asuinalueeksi.

Thüringenin osavaltiolla on erittäin rikas ja poliittisen historian kannalta relevantti kulttuuriperintö. Jenan yliopistossa ovat vaikuttaneet muiden muassa sellaiset herrat, kuin G.W.F. Hegel, Karl Marx ja Gottfried Leibniz. Naapurikaupungissa Weimarissa on perustettu kuuluisa Weimarin tasavalta ja Erfurt ja Gotha ovat olleet SPD:n historian kannalta tärkeitä tapahtumapaikkoja. Myös suomalaisille tuttu Martti Luther on kyseisessä osavaltiossa viuhtonut paljon. Paikalliset tuntuivat kuitenkin suhtautuvan historiaansa kovin vaatimattomasti. Thüringenin promoamiselle olisi tilaa, sillä kuinka moni suomalainen edes tietää koko osavaltion olemassaolosta, sen rikkaasta kulttuurista ja lukuisista nähtävyyksistä huolimatta?


Matkamme tarkoitus oli keskustella saksalaisten kanssa sosiaalisen Euroopan kysymyksistä ja agendasta. Pidimmekin aiheesta useamman work shopin ja keskustelutilaisuuden, mutta keskusteluiden dynamiikka käsitteli myös monia muita aiheita, kuten verokilpailua, minimipalkkoja ja perustuloa. Saksalaiset olivat kiinnostuneita pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallista, joka paitsi turvaa sosiaalisen turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden, on yhtaikaa taloudellisesti tehokas. Suomen kilpailukyky on erinomaista ja talouden kasvu tuntuvasti Saksaa nopeampaa.

Liberalistiseen ajatteluun kuuluu malli, jossa sosiaalinen turvallisuus ja oikeudenmukaisuus ovat vastakkaisia taloudelliselle tehokkuudelle. Näin liberalisti kysyy, kummasta haluamme pitää kiinni ja vastaa itse, että sosiaalinen puoli on uhrattava taloudellisen voitontavoittelun vuoksi. Suomen taloudellinen menestys osoittaa, ettei tällainen ajattelu ole tästä maailmasta. Keskusteluissamme saksalaisten kanssa nousi keskiöön käsite flexicurity, joka tarkoittaa taloudellisen joustavuuden ja sosiaalisen turvallisuuden yhdistämistä.


Suomella voisi myös olla opittavaa Saksasta. Suomalainen julkinen liikenne on vielä lapsenkengissään, jos sitä vertaa saksalaiseen. Sekä Erfurtissa (reilut 200 000 asukasta) että Jenassa (reilut 100 000 asukasta) raitiovaunut kulkivat kattavalla verkostolla ja Jenassa raitiovaunulla pääsi suoraan yliopiston pihaan. Suomessa on raitiovaunuja nykyään vain Helsingissä. Raitiovaunut olivat myös opiskelijoille maksuttomia, samoin kuin junaliikenne osavaltion sisällä.

Eurooppalaiset valtiot ja ihmiset kohtaavat samanlaisia ongelmia globalisaation ja postmodernisaation edetessä. Siksi yhteistyö näiden asioiden hoidossa on tärkeää. Ajatus siitä, että jokainen valtio taistelisi toistaan vastaan esimerkiksi kilpailukyvyn nimissä, on naiivi, eikä johda pitkälle. Edistämällä kansainvälistä tai pikemminkin ylikansallista poliittista yhteistyötä voimme löytää uutta poliittista tilaa edeten kohti globaalia, kosmopoliittista demokratiaa.

Ylimmässä kuvassa Saksan lippu, keskellä Thüringenin vaakuna, alimmassa Jenan vaakuna

Postum Scriptum 22.11.2006: Myös Antti Alaja ja Vilja Arola kirjoittavat matkastamme.