Siksi uskallan yrittää tuoda määrällisesti runsaaseen keskusteluun uusia aspekteja siirtymällä tarkastelussa yksittäisten lainsäädännöllisten kysymysten, kuten seksin oston kieltämisen, sijaan laajempiin kysymyksiin prostituution syistä. Yksittäisten rajoitusten ongelma on juuri siinä, että ne ovat vain yksittäisiä rajoituksia. Tietynlainen prostituution harjoittamistapa tai -muoto voidaan saada siten pois, mutta se helposti tarkoittaa vain seksin myynnin siirtymistä erilaiseen muotoon, ei lakkaamista.
Seksi on eräs ihmisen keskeisimpiä tarpeita. Sen tarve ei muutu lainsäädäntöteknisillä keinoilla, vaikka niilläkin on oma roolinsa. Seksiä sinänsä vastustanee enää melko harva puritaani, joten on kysyttävä, millaiset prosessit saavat ihmiset valitsemaan maksullisen seksin maksuttoman sijaan. Kysymyksessä edetään kahden tarkastelemisperspektiivin kautta. Miksi maksullista seksiä on kasvavissa määrin tarjolla ja miksi sille on kysyntää?
1. TARJONTA
Miksi joku myy seksiä? Vastaukset ovat tietysti yksilöllisiä, mutta oletettavasti joitain yhdistäviä tekijöitä löytyy. Lienee tarkoituksenmukaista käyttää jaottelua kolmeen: ihmiskaupan uhreina olevat pakkoprostituoidut, vapaaehtoiset ammatinharjoittajat ja puolivapaaehtoiset, jotka harjoittavat prostituutiota epäsuoran pakon, kuten taloudellisen kurjuuden vuoksi. Rajat näiden välillä ovat häilyviä. Ihmiskauppa ja pakkoprostituutio ovat yksiselitteisesti väärin ja niitä tulee torjua lainsäädännöllä. Toisaalta alalla vapaaehtoisesti toimivia ammattilaisia on vaikea mennä moittimaan. Rakentavinta lienee käsitellä sitä ongelmakenttää, joka ajaa ”tavallisia” naisia myymään seksiä.
Helppo ja moralistinen näkökulma olisi väittää esimerkiksi opiskelijaprostituution johtuvan yksinkertaisesti nuorten moraalisten normien höltymisestä. Tämä perustuu ajatukseen siitä, ettei seksin myymistä enää nähtäisi yhtä ongelmallisena asiana kuin aiemmin, eikä se stigmatisoisi tekijäänsä pysyvästi. Sosiaalisella vieraantumisella ja suurten kaupunkien tarjoamalla anonyymiydellä voikin olla kynnystä alentava vaikutus prostituutioon ryhtymiseen, mutta se on riittämätön selittämään koko ilmiötä. Tuskin kukaan tekee ratkaisua alkaa myymään itseään kevein perustein.
Taloudellisen pakon edessä tapahtuva prostituutio kertoo hyvin karua kieltä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tilasta. Yhteiskunnan tulonjako on yksinkertaisesti viety sellaiseksi, että meissä on ihmisiä, joilla ei ole käytettävissään riittävästi rahaa selvitäkseen edes välttämättömistä menoista. Tuloerojen kasvu, joka Suomessa on jatkunut ainakin 90-luvun lamasta lähtien, on tarkoittanut sitä, että kaikkein huonoimmassa asemassa olevilla menee entistä huonommin. Nyt tilanne on jo kärjistynyt niin, että nämä köyhät ryhmät joutuvat myymään itseään. Mitä seuraavaksi? Elinkauppaa?
Asiantuntijat ovat arvioineet, että esimerkiksi Virosta ja Venäjältä Suomeen tulevien prostituoitujen määrä on vähenemään päin. Tämä johtuu elintason noususta naapurimaissamme. Samaan aikaan olemme ajaneet omaa yhteiskuntaamme suuntaan, jossa voi esiintyä raakaa ja vaihtoehdotonta köyhyyttä. Aikaisemmin prostituutio ei ollut samanlainen ongelma Suomessa kuin monessa muussa maassa, sillä hyvinvointiyhteiskuntamme piti huolta, että kaikilla oli riittävästi toimeentuloa, ettei seksiä tarvinnut myydä. Sitten päätettiin vaihtaa linjaa.
Prostituution tarjontaa voisi siis vähentää hyvin yksinkertaisesti: hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita tulisi uudistaa niin, että jopa yksinhuoltajilla ja opiskelijoilla olisi riittävästi tuloja selvitä jokapäiväisistä menoistaan, ilman että he joutuvat tinkimään fyysisestä koskemattomuudestaan. Alkuun kaikkein rujoimman köyhyyden poistamisessa päästäisi jo sosiaalisten tulonsiirtojen kuten opintotuen ja lapsilisän sitomisella indekseihin ja alle tuhannen euron kuukausitulojen tekemisellä verovapaiksi.
2.KYSYNTÄ
Seksipalvelujen tarjonta on tietysti vahvasti kietoutunut niiden kysyntään. Kuten minkä tahansa asian markkinoilla, myös maksullisen seksin kysyntä luo tarjontaa. Mitä enemmän ostaja on valmis maksamaan seksistä, sitä luultavammin joku suostuu myymään. Tämä pätee erityisesti seksiä satunnaisesti myyviin. Tässäkin ilmiössä tuloerojen kasvu on vaikuttava tekijä, se luo tarjonnan lisäksi myös kysyntää. Kun vauraus jakaantuu epätasaisesti, on tulonjaon yläpäässä olevan ihmisen pienemmällä suhteellisella uhrauksella omasta vauraudestaan mahdollista saavuttaa se maksukynnys, jonka seksin potentiaalinen myyjä asettaa palveluksilleen. Erityisen selkeästi tämä näkyy kansainvälisellä tasolla ja sitä ilmentää länsimaista tehtävä prostituutioturismi esimerkiksi Venäjälle ja Kaakkois-Aasiaan.
Tuloerojen ohella syitä seksipalvelujen kysyntään on syytä etsiä myös yhteiskunnallisisista asenteista. Seksin ostajien moralistinen syyttely tuskin auttaa sen enempää kuin myyjienkään. On kysyttävä, mikä laajemmassa asenneilmastossa ruokkii prostituutiolle otollisia ajattelutapoja. Näyttäisi siltä, että juuri nyt Suomessa kuten muuallakin maailmassa trendi on individualismin kärjistymistä kohti solidaarisuuden kustannuksella. Markkina-ajattelu on penetroitunut niin syvälle ihmisten mieliin, että toisen ihmisen redusoiminen ihmisestä pelkäksi hyödykkeeksi tuntuu hyvin luontevalta. Prostituoidulta on huomattavasti helpompi ostaa seksiä, mikäli voi välttyä kohtaamasta häntä ihmisenä, jolla on omat tunteet ja haaveet, joka on jonkun äiti ja jonkun tytär ja nähdä hänet vain välineenä omien halujen tyydyttämiseen korvausta vastaan.
Kolmantena syynä voisi arvella olevan ihmisten laajemman tyytymättömyyden seksielämäänsä. Parisuhteiden muodostaminen ja ylläpitäminen tuntuu olevan aiempaa hankalampaa. Yhä suurempi osa suomalaisista asuu yksin. Muodissa on sinkkuelämä ja pätkäsuhteet, eikä suuria sitoumuksia uskalleta lukuisista syistä tehdä. Seksin tarve ei kuitenkaan katoa biologisena ja henkisenä imperatiivina mihinkään, joten tavallisten, maksuttomien suhteiden mahdottomuus voi ajaa seksuaalisesti turhautuneen ihmisen maksullisen seksin pariin. Inhimillisen onnen kannalta seksuaalinen tyytymättömyys on kehno asia, mutta kapitalistiseen systeemiin se sopii: Seksuaalisesti tyytymätön ihminen voi kompensoida elämän yhden aspektin kurjuutta panostamalla energiansa työelämään ja materiaalisen yltäkylläisyyden tavoittelemiseen. Kuka jää ylitöihin, jos kotona saa hyvää seksiä?
Jos prostituutiota ja sen mukanaan tuomia ongelmia tahdotaan vähentää, on riittämätöntä keskittyä vain prostituutioon itseensä. Prostituutio ei ole niinkään itsenäinen ongelma, vaan seuraus lukuisista muista (varmasti huomattavasti lukuisammista, kuin tässä mainittiin) yhteiskunnallisista ongelmista. Mikäli prostituutiolle aiotaan tehdä jotain syvälle käyvempää, kuin pelkkää kiusantekoa yksittäisille ihmisille, on näihin laajempiin ongelmiin syytä suhtautua vakavasti.
8 kommenttia:
Olen lukenut ilmiöstä, jota esiintyy etenkin pääkaupunkiseudulla. Nuoret tytöt/naiset myyvät itseään, koska se on jännittävää ja siitä saa helposti rahaa. Ei siis siksi, että taloudellinen tilanne olisi siitä kiinni vaan koska se on jännittävää. Vapaaehtoisesti itseään myyvät ovat usein myös alaikäisiä. Ehkä he ovat katsoneet liian monta kertaa Pretty Womenin.
Onko näin? Mielenkiintoista, joskin surullista
Uskoisin, että kyse on kuitenkin melko marginaalisesta ilmiöstä ja mikäli mainitsemasi ilmiö onkin olemasssa, ei se tee tyhjäksi niiden kurjuutta, jotka joutuvat myymään itseään taloudellisen pakon edessä.
Tämä pakottaa meidät myös kyseenalaistamaan rajan itsensä myymisen ja muunlaisen seksuaalisen holtittomuuden välillä. Kenties mainitsemasi tytöt eivät kuitenkaan myy itseään ihan kelle sattuu, vaan sellaisille miehille, joiden kanssa voisivat muutenkin harrastaa seksiä. Rahan siirtäminen vain tekee siitä erilaista ja ehkä jännittävämpää.
Tämä nyt tietysti on vain spekulaatiota. Ei sinulla olisi lisää materiaalia tähän ilmiöön liittyen?
Kah, pitkästä aikaa oikein mainio kirjoitus. Tuot esiin monia hyviä näkökulmia ilmiön taustoista.
Tuo tzinin esiintuoma aspekti opiskelijaprostituutiosta pitää paikkansa myös allekirjoittaneen käsityksen mukaan. Jossain näin tilaston, että about 15 % naisopiskelijoista olisi saanut kyselyn tarjota seksiä vuokraa vastaan ja useampi prosentti olisi vastannut vieläpä myöntävästi. Näissä kai on merkittävässä määrin kyse taloudellisesta syystä ilmiön takana.
Kokeilijoiden osalta taustalla varmaan on paljon myös nykyisen äärettömän materiaalisen yltäkylläisyyden kääntöpuolta eli liian helppoa sekä passiivista elämistä. Virikkeiden puutteessa kiksejä haetaan sitten vaikkapa seksihurjasteluista, joista rahan saanti on enemmän sivuseikka. Nykyisellään ihmisillä tuntuu riittävän ylimääräistä rahaa vähän kaikissa tuloluokissa, joten kyse on enemmän perheen tavasta opettaa lapset elämään. Hedonistiseksi elämäntavaksihan tätä myös tituleerataan.
Mikä sitten näihin taustailmiöihin purisi? En tiedä.
Hei Jukka. Hyvä kirjoitus.
On rakentavaa pyrkiä tarkastelemaan prostituutiota laajemmin yhteiskunnallisena ilmiönä, kuin ottaa perinteinen kanta keskusteluun, jossa usein päädytään helposti jomman kumman osapuolen (myyjien tai ostajien yksisilmäiseen stigmatisointiin).
Tuntuu pahalta, miten helposti yleisessä keskustelussa kuitenkin käydään päivittelemään juuri seksin_myyjiä kuin ostajia. Vastustaessaan esim. juuri seksin oston kriminalisointia, on helppo tukeutua argumenttiin, jossa puolustaa seksin myyjän_vapaata_tahtoa ja oikeutta toteuttaa itseään. Samalla tavalla heitä on helppo myös syyllistää.
Julkisen keskustelun taivastelu jostain syystä kulminoituu aina seksin myyjään, vaikka prostituutiossa kysyntä näyttelee erittäin suurta roolia. Kyllähän monet "tiukkapipoiset, nipottavat feministit" (toim.huom.) pyrkivät tuomaan esiin myös ostajien aseman prostituutiossa ja erityisesti ihmiskaupassa, mutta nämä puheenvuorot ovat kuitenkin varsin marginaalisia. Ainoastaan lakialoitteen aikaan nämä puheenvuorot nousivat suurempaan tietoisuuteen ja silloinkin seksin ostajien roolia prostituutiossa painottavat puheenvuorot tulkittiin tahallisesti niin, että sen edustajat olivat seksuaalisesti estyneitä ja ahdasmielisiä pingottajia.
Leimaamista tapahtui tietysti puolin ja toisin, mutta valitettavasti julkinen keskustelu suosi niitä tahoja, jotka halusivat vähätellä seksin ostamiseen liittyviä ongelmia. Sen vuoksi on hämmentävää, miten helppoa ja hyväksyttyä missä tahansa yhteydessä voi olla seksiä myyvien tuomitseminen ja syiden etsiminen heidän suunnaltaan kuin puhuminen seksiä ostavien tahojen vastuusta.
Prostituutiota ja ihmiskauppaa tarkasteltaessa ei voida sivuuttaa sukupuolikysymystä, vaikka näin ollaan julkisessa keskustelussa nimenomaan pyritty tekemään. Tässä tullaan jälleen osaltaan sitgmatisointiin. 90%:sesti ostajat ovat miehiä ja myyjät naisia. Tosin myyjinä on paljon myös miehiä. Ostajina on silti yhä hyvin vähän naisia.
Näiden suhteiden on kerrottava meille jotain. Ne eivät ole merkityksettömiä, eikä niistä pidä vaieta vain siksi, että joku saattaisi syyllistyä. On aivan oikeutettua ja tarpeellista pohtia, miksi juuri miehet enimmässä määrin ostavat seksiä?
Taloudelliset resurssit vaikuttavat tähän. Miehet ovat de facto materiaalisesti paremmin voivia kuin naiset. Tämä vaikuttaa ostaja-myyjä-suhteen syntyyn. Kyse on myös sukupuolittuneesta vallan käytöstä. Seksin ostaminen toiselta ihmiseltä ei ole mikä tahansa tapahtuma. Rahan vaihtaessa omistajaa myös ihmisten väliset (valta)suhteet muuttuvat. Puhumattakaan siitä, millaiset valtasuhteet ovat jo siinä vaiheessa kun toinen henkilö ostaa seksiä ja toinen sitä myy. Tässä yhtälössä myyjä ja ostaja eivät koskaan ole samanveroisessa asemassa. Ostaja on lähes aina se henkilö, jolla on enemmän valtaa.
Siksi onkin hassua, että julkisessa keskustelussa Suomessa pyritään häivyttämään lähes täysin seksin ostajan asema prostituution ja ihmiskaupan olemassaoloa vahvistavana tekijänä. Aivan kuin tämä olisi liian arka aihe kenellekään puhua ja ottaa kantaa (paitsi feministeille).
Olet oikeassa, Jukka, siinä että keskustelu prostituutiosta usein muodostuu varsin yksisilmäiseksi väittelyksi, jossa ei päästä syvemmälle tasolle, koska yllytään syyttelemään ja stigmatisoimaan eri tahoja. Eettiseltä näkökannalta on kuitenkin kysyttävä: miksi asioista kieltäydytään puhumasta ja niihin ottamasta kantaa vain siksi, että pelätään jonkun syyllistyvän ja pahoittavan mielensä?
Eduskunnassa seksin oston kriminalisointia koskenut lakialoite päätyi torsoksi. Se luokiteltiin "omatunnon kysymykseksi". Näinkö vaikea yhteiskunnallinen ongelma ratkaistaan? Pidättäytymällä ottamasta kantaa?
Jukka, kirjoituksesi oli ansiokas, juuri näin monipuolisesti aihetta tulisikin käsitellä. Varsinkin eri osapuolten syyllistäminen olisi useamminkin jätettävä vähemmälle, ainakin silloin kun sekä ostaja että myyjä ovat mukana omasta vapaasta tahdostaan.
Halusin kommentoida Piian kommenttia. Kirjoitit, että 90% seksin ostajista on miehiä juuri miehille kasaantuneen poliittisen ja taloudellisen vallan vuoksi. Kommentoit, että ostaja on aina se henkilö, jolla on enemmän valtaa.
Asia tuskin on näin yksinkertainen. Yleisesti ottaen jokaisessa kaupassa on aina ostaja ja myyjä, ja kaupanteossa kyse on näiden kahden välisestä keskinäisestä neuvottelusta. Periaatteessa myyjällä pitäisi aina olla oikeus olla myymättä aivan samalla tavalla kuin ostajalla on olla ostamatta. Tämä toteutuu jos ympäröivä yhteiskunta tarjoaa molemmille osapuolille reilut lähtökohdat.
Seksin ostamisessa on toki kyse valtasuhteista, mutta on huomattava että seksin ostajien ja myyjien sukupuolijakauma on lähestulkoon samanlainen kaikissa maailman maissa. Pohjoismaisten tasa-arvon mallimaiden kansalaiset käyttäytyvät samalla tavalla kuin heimopohjaiseen tai uskonnolliseen traditioon ankkuroituneiden eteläisempien valtioiden asukkaat.
Jos kyse olisi vain taloudellis-poliittisista valtasuhteista, meilläkin seksiä ostavien naisten määrä olisi viime vuosikymmeninä jatkuvasti kasvanut ja miesten laskenut. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, ja niinpä vastauksia on etsittävä myös esimerkiksi ihmisten biologiasta ja evoluution myötä syntyneistä sukupuolten ominaispiirteistä.
Sukupuolisuus on meille luonnollista, ja seksi on kärkipäässä ihmisen tarvehierarkiassa. Jostain syystä nimenomaan biologia tuntuu laittavan miehet hakemaan seksiä aktiivisemmin ja useammin kuin naiset. Yksinkertaisesti tämä ilmenee siinä, että miehet pyrkivät keskimäärin mahdollisimman laajaan kumppaneiden määrään, kun taas naiset panostavat harvempiin, mutta laadukkaampiin kumppaneihin. Kummankaan sukupuolen edustajat eivät kuitenkaan toimi "väärin", "moraalittomasti", vaan biologisen olemuksensa mukaisesti.
Kysynnän ja tarjonnan välillä on siis perustavanlaatuinen epätasapaino, jota taloudellisen ja poliittisen vallan tasa-arvoistuminen ei tule poistamaan.
Seksin ostajalla saattaa olla usein valtaa enemmän kuin myyjällä, mutta eikö tasa-arvon kannalta ole myöskin ongelmallista, jos merkittävä osa ihmisistä kykenee toteuttamaan inhimillisiä perustarpeitaan vain maksamalla tästä?
Yhteiskunnan tehtävä ei ole ihmisen biologian muuttaminen (saatikka kriminalisointi), vaan sellaisten olosuhteiden luominen, jossa biologiset erot eivät johda jomman kumman sukupuolen edustajien rikolliseen kohteluun tai hyväksikäyttöön. Tätä tarkoitin yllä ostajan ja myyjän välisten sääntöjen reiluudella. Naiskauppa ja paritus on kitkettävä pois. On pyrittävä varmistumaan siitä, etteivät ostajat eivätkä myyjät ole pakotettuja asemaansa, vaan toiminnassa on kyse on heidän omasta vapaasta tahdostaan.
Ainakin vanhakantainen feministinen ajattelu vastustaa jo lähtökohtaisesti biologisten sukupuolierojen olemassaoloa, ja siksi feministisen perinteen kannattajien on perinteisesti vaikeaa ajatella myös miehiä erilaisten valtarakenteiden uhreina, mutta sukupuolten välisten valtasuhteiden tasapuolisessa analyysissä tämäkin näkökulma olisi otettava huomioon.
En kyllä ihan suoraan osta väitettä että miehillä on luonnollinen biologinen tarve ostaa seksiä tai harrastaa sitä monien kumppanien kanssa. Tai sitten olen poikkeustapaus. Senkin myöntämiseen tarvitsisin kyllä tieteellisempää evidenssiä.
Piia: Minä luulen että yksi keskinen tekijä nihkeässä suhtautumisessa seksin oston kriminalisointiin oli se, että lakiesityksessä ei oltu kriminalisoimassa seksin myymistä. Tällainen asetelma jossa seksin ostaminen on niin tuomittavaa että se pitäisi kriminalisoida mutta myydä seksiä saisi, on minusta aivan absurdi.
Minunkin on hieman vaikea niellä näkemystä, jossa naisten ja miesten biologisten tarpeiden erilaisuus nähdään näin perustavanlaatuisena. Tästä ollaan hyvin monta mieltä - siis eroista. Näiden biologisten erojen näkeminen perustelluksi syyksi ja jopa oikeutukseksi seksin ostoon ja prostituution olemassaoloon on vielä vaikeampaa ymmärtää.
"Kirjoitit, että 90% seksin ostajista on miehiä juuri miehille kasaantuneen poliittisen ja taloudellisen vallan vuoksi."
: Tätä en aivan tarkoittanut kirjoituksellani, ilmaisin itseni vain hieman epäjohdonmukaisesti. Minä en tiedä lopullista syytä sille, miksi 90% seksin ostajista on miehiä. Poliittinen valta on yksi syy, taloudellinen valta vahvistaa tätä. En silti usko perimmäisen syyn olevan biologisissa eroissa. Se on aivan liian helppo ja melkeinpä halpa selitys. Ehkä ilmiölle ei ole olemassa mitään lopullista selitystä ja määräävää tekijää. En tiedä.
Pidän kuitenkin valta-näkökulmaa ilmiön ymmärtämisessä erittäin tärkeänä. Yleisesti ottaen ihmiset eivät tunnu ymmärtävän, mistä prostituutiossa on kyse. Tai ainakin monet haluavat aktiivisesti ajatella, että valta-asetelmalla ei olisi seksin ostamisessa ja myymisessä mitään merkitystä. Monet haluavat nähdä prostituution pelkästään kahden ihmisen välisenä kohtaamisen kuten mikä tahansa seksuaalinen kohtaaminen. Mutta eihän kyse ole tästä. Niin kauan kuin näin ajatellaan, kieltäydytään näkemästä prostituutioon liittyviä todellisia ongelmia. Pidättäydytään tekemästä eettisiä johtopäätöksiä. Ihminen ei ole kaupan.
Se, että muutama prosentti naisista ja miehistä harjoittaa prostituutiota vapaaehtoisesti ja täysin tietoisena valinnoistaan ja ne hyväksyneinä, ei millään tapaa oikeuta sitä kaikkea väkivaltaa, pakkoa ja pahaa mitä ne sadat tuhannet osallisena olevat naiset kokevat seksibisneksessä. Prostituutio on harvoin_elämäntapa tai_ammatinvalinta_saati yksinkertainen_biologisten tarpeiden määrittämä kysymys. Tutkimukset ovat osoittaneet, että suurin osa harjoittajista joutuu/ryhtyy asemaansa olosuhteiden seurauksesta. Paritus ja ihmiskauppa, seksibisneksen voitot ovat pitkälti (usein jo ennestään rikkaiden) miesten käsissä.
En siis ymmärrä edelleenkään, miten koko keskustelu seksin oston kriminalisoinnista ja prostituution ongelmista pelkistyy lähes aina vain yhteen argumenttiin "Aikuisen oikeuteen vapaan tahdon vallitessa valita". Tämä biologinen argumentti on toinen, joskin harvemmin käytetty.
Valitettavasti ihmisten tarpeista ja seksuaalisuudestakin on niin monipuolista tutkimusta, että tämä länsimaisen luonnontieteen heteronormatiivinen näkemys sukupuolista, seksuaalisuudesta ja tarpeista on vain yksi näkökulma muiden joukossa - tosin hegemoninen sellainen. Sen esittäminen yleispätevänä ja selittävänä tekijänä ei vakuuta minua. Lähinnä pistää miettimään, miksi joku haluaa näistä lähtökohdista perustella tätä ilmiötä.
Niin kauan kuin kieltäydytään näkemästä ongelman laajuutta ja halutaan ajatella, että kyse on vain ihmisten valinnoista ja markkinoiden logiikasta, ei prostituution ja ihmiskaupan torjumiseen tule koskaan riittämään poliittisia tai taloudellisia resursseja.
Oli mielestäni jollain tapaa kuvaavaa, että kun seksin oston kriminalisointia koskevaa lakialoitetta käsiteltiin eduskunnassa, pyydettiin asiantuntijalausuntoja useilta seksityöläisiltä ja seksialan ammattiliiton Sallin edustajilta, mutta kun sosiaali - ja terveysministeriön alainen tasa-arvoasian neuvottelukunta tarjosi omaa asiantuntemustaan, sanottiin heille ei. Heitä ei kertaakaan virallisesti kuultu. Hämmästelen tätä yhä. Pidän tärkeänä, että myös seksityöläisiä kuullaan, mutta jos todistetusti marginaalinen prosentti toimii alalla vapaaehtoisesti, niin onkohan näkökulma ilmiöön tällöin kattava?
Petri: Näin lakiesitystä käsiteltäesä monet mielellään sanoivat. Että olisi oikeudenmukaisempaa kriminalisoida myös myyminen jos sitten ostokin. Tämä on jotenkin ihan nurinkurista ajattelua minusta. Koko ilmiön kieltäminen ei poista sitä ongelmaa, että monet ovat pakotettuja myymään ruumistaan tullakseen toimeen. Tämä ongelma silti säilyisi. Seksin ostaminen sen sijaan on valinta - vapaa sellainen. Ihminen ei ole pakotettu ostamaan seksiä. On suorastaan miehiä alentavaa olettaa, että heidän tarpeen seksiin on voimakkaampi kuin naisilla ja näin ollen siksi he ostavat. Olisi siis väärin rangaista myös myyjiä, joilla ei välttämättä missään vaiheessa ole vaihtoehtoa olla myymättä.
"Ainakin vanhakantainen feministinen ajattelu vastustaa jo lähtökohtaisesti biologisten sukupuolierojen olemassaoloa, ja siksi feministisen perinteen kannattajien on perinteisesti vaikeaa ajatella myös miehiä erilaisten valtarakenteiden uhreina"
: Feministisessä ajattelussa on paljon enemmän kuin toinen aalto, johon ilmeisesti viittaat tällä termillä "vanhakantainen". Minun ymmärtääkseni biologisten sukupuolierojen olemassaoloa ei mikään feministinen ajattelusuunta kategorisesti vastusta. Sen sijaan vastustetaan sitä, miten niitä on tulkittu, miten niitä on käytetty toista sukupuolta vastaan, miten niiden pohjalta on luotu eriarvoistavia järjestelmiä ja rakenteita. Luultavasti kaikki feministit näkevät punaista, kun biologialla perustellaan eroja ja yritetään oikeuttaa eriarvoinen toiminta tai politiikka. En näkisi, että minkään feministisen suunnan näkemys on vastustaa biologisia sukupuolieroja. Jopa Simone de Beauvoir hyväksyi tiettyjen sukupuolisten eroavaisuuksien olemassaolon, vaikka häntä pidetään juuri "vanhakantaisena" toisen aallon edustajana.
Se, miten sukupuolieroja tulkitaan ja millaisia johtopäätöksiä niistä halutaan tehdä on toinen juttu. On kahlitsevaa lukkiutua luonnontieteen ilmeisen heteronormatiiviseen oletukseen miehestä ja naisesta ja eroista.
Sukupuolieroihin suhtautumisessa on periaatteessa kaksi koulukuntaa: Ne, jotka hyväksyvät sukupuolierojen olemassaolon ja ne, jotka näkevät sukupuolet essentiaalisesti erilaisina. Näistä lähtökohdista voi syntyä ja on syntynyt hyvin erilaisia ajatussuuntia ja näkemyksiä. Myös feministit ovat monta mieltä prostituutiosta.
Pete, seksuaalinen kanssakäyminen on inhimillinen perustarve. Miehillä ja naisilla tämä tarve kuitenkin toteutuu, kuten kirjoitin, keskimäärin eri tavoilla. Sinä et ehkä tunne tarvetta seksin harrastamiseen useamman naisen kanssa , mutta joka tapauksessa sinun itsekkäät geenisi pyrkivät siihen, että niiden sisältämä informaatio kopioituu mahdollisimman moniin jälkeläisiin.
Tämä tiedostamaton tavoite on taustalla suurimmassa osassa miesten pyrkimyksistä, ehkä nyt tosiaan syömistä, nukkumista jne. lukuunottamatta. Yksinkertaisimmillaan kyse on pyrkimyksestä seksuaaliseen kanssakäymiseen vastakkaisen sukupuolen kanssa, mutta sama tavoite on pohjimmiltaan taustalla myös mm. poliittisessa aktivismissa, taloudellisen hyödyn tavoittelussa tai vaikkapa tarpeessa päteä nettikeskusteluissa. Ihmisten monimutkainen kulttuurievoluutio on luonut monenlaisia rakenteita, mutta sama biologinen pohja vaikuttaa kuitenkin taustalla.
Yksittäiset miehet voivat siis hyvinkin ryhtyä munkeiksi, uskollisiksi aviomiehiksi tai prostituution vastustajiksi ilman, että tällä olisi mitään merkitystä tai todistusarvoa koko populaation geneettisen olemuksen kannalta. Evoluutio kuitenkin toimii suurten joukkojen ja monien sukupolvien kautta.
Jälleen kerran palaan siihen, että kyse on vain keskiarvoista - vaikkakin tilastollisesti todistettavista sellaisista. Näin silti, vaikka sukupuolten erot ovat yksilöiden kohdalla harvoin absoluuttisia.
Piia, prostituutiota on todistettavasti tavattu kaikissa ihmisyhteiskunnissa hamasta muinaishistoriasta lähtien. Kaikissa yhteiskunnissa enemmistö myyjistä on ollut naisia ja enemmistö ostajista miehiä. Ihmisen lähimmillä sukulaiseläimillä on myös havaittu tapauksia siitä, että seksuaalista kanssakäymistä on vaihdettu esim. ruokaan.
Vain biologinen pohja on yhteinen kaikille näille yhteiskunnille, joissa kulttuurillinen kehitys (ja sen synnyttämät valtarakenteet) on ollut monella tapaa erilaista.
Minä en oikein ymmärrä, miksi biologinen selitys olisi sinusta "liian yksinkertainen" tai "halpa". Ihmisen biologia tai evoluution toiminta ei ole mitenkään yksinkertaista, ja monissa asioissa riittää selittämistä vielä pitkäksi ajaksi. Voisin jopa väittää, että geneettisten selitysmallien hylkääminen vaikuttaa joissain yhteyksissä ylimieliseltä ottaen huomioon niiden monia muita teorioita laajemman soveltuvuuden erilaisiin historiallis-kulttuurillisiin olosuhteisiin. Ihmisen biologia ja kulttuurievoluutio muodostavat monimutkaisen tulkinnan kehän, mutta vain sen kautta ihmisyhteisöjen toimintaa voidaan ymmärtää riittävän laajalti.
"Seksin ostaminen sen sijaan on valinta - vapaa sellainen. Ihminen ei ole pakotettu ostamaan seksiä. On suorastaan miehiä alentavaa olettaa, että heidän tarpeen seksiin on voimakkaampi kuin naisilla ja näin ollen siksi he ostavat."
Sinä lähdet liikkeelle olettamuksesta, että seksin ostaminen on aina vapaaehtoista ja myyminen lähes aina pakotettua. Mihin varsinaisesti perustat nämä ajatukset? Jos ostaminen on aina vapaaehtoista, miksi miehet ovat valmiita maksamaan suuriakin rahoja jostain sellaisesta, josta naiset eivät? Vapaaehtoisuudessa näyttää olevan erilaisia asteita. Miksi eri biologisten sukupuolten edustajat arvostavat ja ymmärtävät seksiä niin eri tavoilla?
Minustakin valtanäkökulma on hyvin tärkeä seksin ostamisen ja myymisen pohtimisessa. Ei ole kuitenkaan hedelmällistä, jos ajattelussa juututaan samaan vanhaan, ideologiseen "miehillä kaikki valta, naisilla ei lainkaan"- asetelmaan. Tosiasia on, että naisilla on paljonkin sellaista sosiaalista ja seksuaalista valtaa, jota miehillä ei ole. Minusta voidaan perustellusti väittää, että tätä epätasapainoa miehet sitten ovat kautta aikain pyrkineet muuttamaan käyttämällä heille tarjolla olevia vallan lajeja, fyysistä, taloudellista, institutionaalista. Tämä on tietenkin vain yksi näkökulma, mutta sellainen, jota feministisenkin tutkimuksen olisi syytä tarkemmin pohtia.
Prostituutio liittyy monissa yhteiskunnissa miesten valtarakenteisiin, mutta niiden negatiiviset puolet selittävät lähinnä vain seksin ostamiseen ja myymiseen liittyvän rikollisuuden ja hyväksikäytön, ei ilmiötä sinänsä. Prostituutio on biologisen pohjan päälle rakentunut kulttuurillinen sopeutuma - eri yhteiskunnissa se ilmenee eri tavoin (jos vaikka yleensä kuitenkin tiettyjen "parametrien" puitteissa), ja ilmiön aatteellisen tuomitsemisen sijaan olisikin hedelmällistä tutkia sen dynamiikkaan liittyviä yhtäläisyyksiä ja eroja , totta kai erilaisista tutkimusnäkökulmista ja -perinteistä lähtien.
"Luultavasti kaikki feministit näkevät punaista, kun biologialla perustellaan eroja ja yritetään oikeuttaa eriarvoinen toiminta tai politiikka."
Tässäpä se ongelma onkin: sinun mielestäsi seksin ostaminen ja myyminen tarkoittaa jo sinänsä eriarvoisuutta, ja jos tulkitsen oikein, olet sitä mieltä että pyrkimys seksin ostamiseen on aina väärin. Minusta tärkeintä on epäkohtien, kuten naiskaupan ja parituksen poistaminen. Tästä lienemme yhtä mieltä? En ole "prostituution kannattaja" enkä pidä seksin ostamista tai myymistä "hyvänä asiana": pyrin suhtautumaan ilmiöön mahdollisimman neutraalisti, koska ennakkoluulojen kautta sitäkään ei voi luotettavasti analysoida.
"Se, miten sukupuolieroja tulkitaan ja millaisia johtopäätöksiä niistä halutaan tehdä on toinen juttu. On kahlitsevaa lukkiutua luonnontieteen ilmeisen heteronormatiiviseen oletukseen miehestä ja naisesta ja eroista."
On aina kahlitsevaa lukkiutua yhteen, vallitsevaan ajattelumalliin. Siksi mekin käymme tätä keskustelua, että erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia saataisiin esille.
Lähetä kommentti