Itsenäisyys ja sen haasteet

Kansan sanotaan olevan itsenäinen, jos se voi päättää itse omista asioistaan, eikä mikään muu valtio voi suoraan vaikuttaa sen päätöksentekoon. 1900-luku oli valtioiden suvereenistumisen kulta-aikaa, kun suuret imperiumit romahtivat ja siirtomaat itsenäistyivät. Kansat niin Euroopassa kuin muualla maailmassa saivat mahdollisuuden päättää omista kohtaloistaan.

Vuorollaan kukin maa on saanut huomata, ettei pelkkä rajan piirtäminen tiettyyn paikkaan ja päätösvallan muodollinen siirtäminen parlamentilta toiselle vielä johda kansaa autuaaseen tulevaisuuteen. Kansalaisten mielipiteiden ja toiveiden siirtyminen poliittiseksi päätöksenteoksi voi estyä kahdella tavalla. Ulkoinen painostus voi pakottaa maan säätämään lakinsa vastoin kansalaistensa tahtoa. Toisaalta sisäiset ongelmat demokratian refleksiivisyydessä voivat johtaa siihen, etteivät demokraattisesti valitut päätöksentekijät tee demokraattisia päätöksiä.

Suhteellisen vakaat valtiot ja turvallisuusjärjestelyt ovat johtaneet tilanteeseen, jossa melko suuri osa maailman valtioista on saanut nauttia vuosikymmeniä rauhasta. Monet valtiot ja monet kansat ovat tilanteessa, jossa niiden ei tarvitse pelätä ulkovallan miehittävän maata ja alistavan kansaa uuden vallan alle. Kuitenkaan ihmisten tahto alistaa toiset ihmiset oman tahtonsa alle ei ole kadonnut minnekään.

Nyttemmin suvereenisuutta haastavat hyökkäykset kohdistuvat yhteiskuntia, eivätkä valtioita vastaan. Yhdenlaisen maailmankuvan kannattajat voivat käyttää valtion sisäisiä lobbauskoneistoja, instituutioita, intressiryhmiä ja poliittisia puolueita hyväkseen omien päämääriensä ajamisessa. Niiden avulla yhteiskuntaan voidaan tuoda sille vieraita arvoja ja käsityksiä sisään.

Suurin osa suomalaisista on valmis maksamaan korkeampia veroja, jos saa vastineeksi toimivat julkiset palvelut ja pienemmät tuloerot. Kansan enemmistö laajasti ottaen kannattaa solidaarista yhteiskuntaa, joka perustuu yhteisöllisyyteen eikä oman edun tavoitteluun. Suomi on hyvinvointi-, eikä kilpailuyhteiskunta. Silti hallitukset ovat voineet poliittisesta väristä riippumatta voineet kasvattaa tuloeroja ja alas ajaa julkista sektoria.

Toivon, että tänä itsenäisyyspäivänä suomalaiset muistavat niitä arvoja, joille Suomi ja suomalainen yhteiskunta on rakennettu. Suomalaista itsenäisyyttä eivät vahingoita kansainvälinen integraatio ja globalisaatio, vaan yhteiskunnalle vieraat, ulkopuolelta lobatut arvot.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille


Olen kirjoittanut itsenäisyydestä myös 2007 ja 2006

Suomi 90 vuotta

Itsenäisyyspäivänä on hyvä uhrata muutama ajatus itsenäisyyden ja isänmaan merkitykselle. Joskus kuulee esitettävän näkemyksiä, että esimerkiksi osallistuminen eurooppalaiseen integraatioon olisi haitannut Suomen itsenäisyyttä. Tällaisissa puheissa päätösvallan siirtäminen Helsingissä istuvilta Brysselissä istuville päättäjille on jopa lopettanut suomalaisen itsenäisyyden ajan. Väite on tietysti kestämätön. Nykyaikainen valtio ei menetä suvereniteettiaan osallistumalla kansainväliseen integraatioon, vaan tällainen toiminta on nimenomaan suvereniteetin käyttöä ja ilmentämistä.

Itsenäisyys ei kuitenkaan ole mikään itsestäänselvyys. Nykyään suomalaista itsenäisyyttä ei niinkään uhkaa rajan takana vaanivat neuvostopanssarikolonnat tai kommunistisen vallankumouksen uhka. Monet suomalaiset kokevat kuitenkin, että heidän mahdollisuutensa päättää omista asioista itse kansallisella tasolla ovat kaventuneet. Tämä johtuu kahdesta prosessista. Yhtäältä päätösvaltaa on siirretty viime vuosikymmeninä paljon kansallisilta parlamenteilta yksityisille yrityksille. Niiden tekemät päätökset eivät suinkaan aina ole sellaisia, kuin ihmisten enemmistö toivoisi.

Toisaalta nykyinen kansainvälinen integraatio ja yhteistyö antaa mahdollisuuksia faktiselle ekstraterritoriaaliselle lainsäädännölle. Suuri ja mahtava valtio pystyy säätämään lakeja tahtoessaan muillekin valtioille, kuin itselleen. Esimerkiksi Suomen on otettava Yhdysvaltain lainsäädäntö huomioon omia lakejaan säätäessään. Ja juuri pystyäkseen vastustamaan tällaista imperialismia tarvitsee pieni maa rinnalleen liittolaisia ja siksi eurooppalainen integraatio tukee suomalaista itsenäisyyttä, eikä vähennä sitä.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille

Kirjoitin itsenäisyyspäivästä myös viime vuonna