Kävelykadun jatkamisen kovat ja pehmeät syyt

Kuvassa mielenosoitus lukioiden lakkauttamista vastaan Kävelykadulla

Olen puhunut paljon eri medioissa Jyväskylän kävelykadun jatkamisesta koko Kauppakadun pituudelta kampukselle asti.

Hankkeen perustelut voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään, ”koviin” ja ”pehmeisiin”

Pehmeitä syitä ovat viihtyisyys, saasteettomuus ja turvallisuus. Olemassa oleva kävelykatu on suosittu ja tunnettu, ihmiset viihtyvät sillä käppäillen. Autoilun vähentäminen keskustassa ja vaihtoehtoisten liikkumistapojen tarjoaminen tarkoittavat muun muassa melusaasteen vähenemistä ja ilmanlaadun paranemista keskustassa. Omien reittien suunnitteleminen autoille, polkupyörille ja kävelijöille myös tekee kaikkien näiden ryhmien liikkumisen turvallisemmaksi.

Kovat syyt liittyvät kaupunkirakenteeseen ja elinkeinopolitiikkaan. Jotta jyväskyläläisiä pieniä ja keskisuuria yrityksiä kannustetaan menestymään, on niiden kilpailumahdollisuudet suuria automarketteja vastaan turvattava. Olen keskustellut yläkaupungin yrittäjien kanssa ja he uskovat kävelykadun jatkamisen tuovan heille lisää asiakkaita. Menestyvät pienet ja keskisuuret yritykset voivat tarjota jyväskyläläisille uusia työpaikkoja ja kunnon palkkaa!

Pyöräily helpommaksi

Kiitos Heikki Sivoselle ideasta hankkia kaupunkipolkupyöriä Jyväskylään (Keskisuomalainen 3.9.)

Jyväskylä on erittäin otollinen kaupunki polkupyöräilyyn lyhyiden etäisyyksiensä vuoksi. Hankaluuksia aiheuttaa kuitenkin se, ettei kaupungin suunnittelussa ole otettu huomioon polkupyöräliikennettä riittävästi. Jalankulkijoille ja autoilijoille on reitit ja liikennemerkit, mutta polkupyöräilijät joutuvat soveltamaan sääntöjä tilanteen mukaan. Vaikeasti ennakoitavat ratkaisut esimerkiksi Kauppakadun liikennevaloissa aiheuttavat ymmärrettävää ärtymystä kaupunkilaisten joukossa.

Kaupunkipolkupyörien hankkimista tärkeämpää olisi mielestäni Jyväskylän keskustan liikenteen suunnitteleminen niin, että polkupyöräilyyn varataan lisää tilaa, esimerkiksi omat kaistat, kun se on mahdollista. Kuljen itse joka päivä keskustaan töihin Kortepohjasta ja tiedän, kuinka turvatonta pyöräily raskaan autoliikenteen seassa on.

Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, että polkupyöräliikenne saadaan kulkemaan keskustaan ja keskustasta pois joustavasti ja turvallisesti. Tämä vaatii omia pyöräilykaistoja ja selkeitä liittymisiä pyöräteiden ja autokaistojen välillä niissä paikoissa, joissa pyöräilykaistat eivät ole mahdollisia. Johdonmukainen lisä keskustan kevyen liikenteen suunnitteluun on koko Kauppakadun rauhoittaminen autoliikenteeltä.

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 10.9.

Kävelykatu kampukselle asti

Jyväskylää pidetään hyvin miellyttävänä asuinpaikkana ja Jyväskylä tunnetaan kävelykadustaan kautta maan. Kävelykadun mainiouteen ei tule kuitenkaan suhtautua itsestäänselvyytenä, vaan sitä on pyrittävä määrätietoisesti kehittämään entistä paremmaksi.

Kävelykeskustan kehittäminen Kauppalaispihan suuntaan niin sanotulle kävelykatu kakkoselle ja Kauppakadun poikkikaduille on kannatettavaa toimintaa. Samaan aikaan on kuitenkin ryhdyttävä myös toimeen kävelykadun jatkamiseksi Kauppakatua ylöspäin. Ensimmäinen etappi voi olla autottomuus Gummeruksenkadulle asti, mutta suunnitelmat on tehtävä niin, että koko Kauppakatu yliopiston kampukselle asti voidaan rauhoittaa kävelykaduksi.

Kävelykadun jatkaminen olisi johdonmukaista politiikkaa keskustassa toimivien yritysten, jotka usein ovat pienyrityksiä, toimintaedellytysten turvaamiseksi. Kehittämällä keskustaa Kauppakadun ympärillä eläväksi, kaikkien jyväskyläläisten olohuoneeksi, tarjotaan keskustan pienyrittäjille hyvää asiakaspotentiaalia. Tämä auttaa muuten vaikeassa asemassa, sillä Jyväskylän keskusta on pihdeissä kahden suuren markettikeskittymän välissä.

Harva jyväskyläläinen halunnee kotikaupunkinsa kaupunkirakenteen muistuttavan Yhdysvalloista tuttua mallia: kaupunkikeskustat ovat näivettyneet pelkiksi hallintokortteleiksi, kun liike-elämä on siirtynyt kaukana asuinalueista sijaitseviin automarketteihin. Viihtyisä kaupunkikeskusta ei synny itsestään, vaan vaatii ponnisteluja ja viisasta politiikkaa.

Kampukselle asti jatkettu kävelykatu antaisi myös uusia mahdollisuuksia suunnitella Jyväskylän liikennelinjauksia ympäristöystävällisempään suuntaan. Pyöräily keskustan läpi olisi sujuvampaa ja julkista liikennettä voitaisiin kehittää. Vähentynyt autoilu parantaisi keskustan hengitysilmaa ja vähentäisi melua.

Kunnallisessa päätöksenteossa täytyy olla rohkeutta päätöksiin, joista jyväskyläläiset voivat nauttia ja olla ylpeitä vielä sadan vuoden päästäkin.

Kirjoitus on julkaistu 24.5. Keskisuomalaisessa

26.5. Keskisuomalainen uutisoi myös Jyväskylän kävelykadun olevan Pohjoismaiden paras