Erilaisille teemoilla omistettuja aikayksiköitä on monenlaisia ja suurimman osan merkitys jäänee yleisesti melko epäselväksi. Maanantaina alkanut nuukuusviikko on kuitenkin erityisen kannatettava, sillä se tarttuu erääseen hyvin keskeiseen yhteiskunnalliseen ongelmaan, konsumerismiin. Nuukuusviikolla itse kunkin on mahdollista kiinnittää huomiota omien kulutustottumuksiensa järkevyyteen.
Konsumerismilla, siis sillä kuinka yksilö joutuu ostamaan paikkaansa yhteisössä ja hankkimaan omanarvontuntoa kuluttamalla rahaa sellaisiin asioihin, joita hän ei reaalisesti tarvitsisi, on monia kielteisiä vaikutuksia. Ympäristöongelmat ovat kenties ilmeisin uhka. Ihmiskunta kuluttaa jatkuvasti enemmän luonnonvaroja ja tuottaa enemmän päästöjä ja jätettä, kuin oikeastaan kukaan tahtoisi. Juuri konsumerismi vaatii ihmistä ostamaan isomman auton kuin naapurillaan, tai edes jonkinlaisen auton, vaihtamaan puhelimensa uudempaan malliin vaikkei vanhassakaan olisi mitään vikaa ja hylkäämään täysin ehjät ja kunnolliset vaatteet epämuodikkaina.
Toiset konsumerismin ikävät vaikutukset taas kohdistuvat yksilöön. Mitä enemmän yhteiskuntamme määrittelee jäseniään heidän kulutuksensa perusteella, sitä suurempi merkitys tuloeroilla on. Ihmiset jakautuvat tiettyihin ryhmiin sen perusteella, kuinka paljon he käyttävät rahaa kaikenlaiseen ei-välttämättömään kulutukseen. Tiettyä kulutustasoa ylläpitävät ihmiset alkavat muodostaa omia ryhmiään ja tämä johtaa esimerkiksi parinmuodostuksen kastijärjestelmään.
Konsumerismi vaikuttaa myös työn ja pääoman suhteeseen. Sitä mukaa kun työntekijät saavat ammattiyhdistysliikkeen taistelun avulla palkkojaan nostettua ja suuremman osan pääoman tuotosta itselleen, pyrkii pääomaa omistava luokka haalimaan nämä rahat takaisin saamalla ihmiset kuluttamaan tuotteitaan.
Usein nuukuuteen ja ekologiseen elämäntapaan liittyy virheellisiä käsityksiä. Luonnonvarojen kulutusta on vähennettävä. Tämän kulutuksen kannalta kuitenkaan kaikki asiakaskulutus ei ole samanarvoista. Elämästä voi nauttia myös ekologisesti. Käyttämällä rahansa tavaran sijaan palveluihin voi elintasoaan nostaa lisäämättä luonnonvarojen kulutusta. Ekologiseen säästäväisyyteen suhtaudutaan usein varauksellisesti, koska se nähdään esteenä taloudellisen hyvinvoinnin kasvulle. Tämä yhtäsuuruus-merkki elintason kasvun ja ekologisen vaurion väliltä on poistettava.
Itse asiassa esimerkiksi ravintolapalveluita laajemmin hyödyntämällä voitaisiin yhtaikaa sekä säästää luonnonvaroja, että parantaa elintasoa. Kuluttaa vähemmän energiaa valmistaa suurelle määrälle ihmisiä ruokaa ravintolan keittiössä, kuin että jokainen lämmittää kotonaan oman hellansa. Myös pakkausjätettä syntyy vähemmän. Vastaavasti ihmiset ovat tyytyväisempiä elämäänsä, kun välttyvät ruoanlaiton vaivalta ja saavat maukasta ruokaa.
Hyvää nuukuusviikkoa siis kaikille!
Kuva: Ekologisestikin voi nauttia elämästä. JSDN:n pojat puulämmitteisessä paljussa Säyntäsalon Juurikkasaaressa
