Sivut

torstai 17. elokuuta 2006

Reilummat säännöt tupakointiin

Kävin elokuun alussa poikani Rikun ja kummilapseni perheen kanssa Linnanmäellä ja Korkeasaaressa. Vierailut olivan onnistuneita, mutta tuollaisissa lapsille suunnatuissa paikoissa tupakoinnin haittojen kohdistuminen muille, kuin tupakoijille näkyy erityisen selvästi. Lisäksi se kertoo valitettavan monien tupakoijien täydellisestä välinpitämättömyydestä sen suhteen, millaisessa ympäristössä he haluavat karsinogeenejä ympärilleen päästellä.

Linnanmäellä on alue, jonne on keskitetty kaikkein pienimmille lapsille sopivia laitteita. Tuolla alueella sentään pyydetään olemaan tupakoimatta. Muualla huvipuistossa voikin huoletta röyhyytellä kantamatta minkäänlaista vastuuta siitä, millainen vaikutus tupakan poltolla on muiden läsnäolijoiden viihtyvyyteen tai terveyteen. Samalla tavalla muiden ihmisten tupakoinnista saa kärsiä Korkeasaaressakin, tivoleissa, lasten leikkipuistoissa ja niin edelleen.

Ajatus, että kaikilla on oikeus tupakoida missä vaan, muista välittämättä, liittyy virheelliseen ja käänteiseen liberalismin tulkintaan. Yksilön täytyy voida päättää vapaasti tekemisistään, mutta vain niin kauan, kuin hän ei toiminnallaan haittaa muita. Tupakoinnin tapauksessa negatiiviset oikeudet ovat positiivisia tärkeämmät: Yksilöllä täytyy olla oikeus mennä minne vain, ilman että joutuu hengittämään tupakansavua. Tämä oikeus on suurempi, kuin yksilön oikeus polttaa missä vain.

Vastaavaan ongelmaan törmää myös yliopistolla ja Kortepohjan ylioppilaskylän opiskelija-asunnoissa. Tupakan poltto on sisällä kielletty, joten sitä poltetaan ulkona, rakennusten ovien edessä. On mukavaa, että yliopistossa ei tarvitse hengittää tupakansavua, mutta harmillista, että sitä täytyy hengittää päästäkseen yliopistoon tai sieltä pois. Samalla tavalla yksilön oikeutta puhtaaseen ilmaan rikotaan myös bussipysäkeillä, ravintoloissa ynnä muissa paikoissa.

Siksi tupakoinnille varattu tila täytyisi ajatella uudestaan edellä mainitsemieni negatiivisten oikeuksien kautta. Nykyisin tupakoida voi kaikkialla, missä sitä ei ole erikseen kielletty. Toisin sanoen, on vain tietyt paikat, joissa ihmisellä tunnustetaan oikeus puhtaaseen ilmaan. Reilumpaa olisi kääntää liberaali logiikka toisin päin ja määritellä erikseen ne paikat, joissa saa polttaa. Armeijassa kasarmilla tämä toimi hyvin. Yksikön ulkopuolella oli katos, jossa sai tupakoida, muualla ei. Miksei yliopistolla voida toimia samoin? Tai ylioppilaskylässä? Tai Linnanmäellä?

Tällainen uudistus suojelisi niiden terveyttä, jotka eivät tupakoi. Myös tupakoivat ovat kuitenkin suuri haitta kansanterveydelle ja heitäkin tulisi auttaa. Vähiten vastarintaa herättävät keinot liittyvät varmastikin uusien sukupolvien suojeluun tupakoinnin aloittamiselta. Vaikka tupakoijia tulee auttaa lopettamaan, on tärkeää myös estää uusia ihmisiä ryhtymästä tupakoimaan. Tähän auttaisi edellä mainitun tupakointitilan uudelleen määrittelyn ohella neljä uudistusta:

1) Tupakointi on kiellettävä ravintoloissa. Liian moni lopettamista yrittävä sortuu baari-illan humussa polttamaan, erityisesti, jos koko muu seurue tupakoi. Lainsäädännöllinen suunta on oikea, mutta pitkät siirtymäajat takaavat vielä monta epäonnistunutta tupakkalakkoa.

2) Tupakan myynti on tehtävä luvanvaraiseksi. Jokainen yli 13-vuotias tietää jonkin kioskin tai huoltoaseman, joka myy tupakkaa alaikäisille. Jos tupakan myynti olisi luvanvaraista, kuten keskioluen, voitaisi myynti-ikärajaa rikkovalta paikalta ottaa myyntilupa pois.

3) Tupakan myynti-ikäraja on nostettava 20 ikävuoteen. Suuri osa alaikäisistä saa tupakkansa juuri 18 vuotta täyttäneiltä tutuilta, joiden moraali tällaisten asioiden suhteen ei välttämättä ole vielä aivan kehittynyt.

4) Jos muut keinot vaikuttavat toimimattomilta, voitaisi tupakka kieltää kokonaan tietyn vuoden jälkeen syntyneiltä. Ajatellaan vaikka, että vielä vuonna 1988 syntyneet saisivat tupakkaa ostaa ja polttaa, mutta sitä seuraavilta ikäluokilta se kiellettäisi kokonaan. Näin tupakoimaan tottuneet voisivat pitää tavastaan kiinni, mutta uudet sukupolvet olisivat siltä turvassa. Vähitellen, kun kukaan ei enää olisi tupakkaa kaipaamassa, siitä tulisi täysin kielletty.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Minä kannatan näkemystäsi (pl. kohta 3). Ravintoloissa tupakointi on kiellettävä heti ja kokonaan. Jos jaksaa tupakoida jaksaa kävellä tupakointikatokseen tms.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä, Jukka

Hajuhaittoja ja karsinogeenejä on paljon muuallakin kuin vain tupakansavussa. Esimerkiksi ravintoloiden rasvapolttimien ja grillien tuottama savu on huomattavasti tupakansavua myrkyllisempää. Myös autojen pakokaasut sisältävät terveydelle myrkyllisiä yhdisteitä enemmän kuin mikä on ulkotiloissa hengitetyn tupakansavun tuottama haitta. Myös voimakkaat hajuvedet aiheuttavat allergisia reaktioita. Pahanhajuinen hengitys ja hienhaju ovat myös varsin epämiellyttäväiä herkkänenäisille - eikä niiden terveyshaittoja muille ihmisille ole edes tutkittu.

Mikset lähde liputtamaan näiden kieltämiseksi? Sen sijaan puutut vain ja ainoastaan erittäin puritaanisella asenteella tupakan savuun.

Valitettavasti, juuri tuolla omaa mukavuutta korostavalla, yksisilmäisellä suvaitsemattomalla asenteella yhteiskunnasta saadaan paikka, jossa nautinnot on kielletty ja suvaitsemattomuus vallitsee.

Elä ja anna elää. Anna muiden ihmisten saada nautintonsa. Älä valita. Tälläisellä asenteella yhteiskunta on meille kaikille mukava paikka elää ja jokainen saa valita oman tapansa elää OMA elämänsä - eikä vain sinun valitsemallasi tavalla.

Terveisin

Ex-tupakoitsija - ei todellakaan tupakoinnin kannattaja, vaan suvaitsevaisuuden puolesta liputtaja.

Anonyymi kirjoitti...

Todella purevaa tekstiä. Tupakan myynnin luvanvaraisuus on lähellä, sillä lasiesitys siitä on lausuntokierroksella. Toivottavasti asia menee läpi eduskunnassa.