Sivut

keskiviikko 16. toukokuuta 2007

Liikennepoliittista pekkarointia


Eilen saimme lukea iltapäivälehdistä, kuinka jälleen yksi nuori ihminen oli menettänyt henkensä rattijuopon uhrina. Tapaus on hyvin traaginen ja uhrin omaisille on syytä toivoa voimia. Tämä menetetty nuori elämä ei kuitenkaan ole ensimmäinen, eikä luultavasti viimeinen, joka menetetään yhtä järjettömästi ja turhaan. Tehtyä vahinkoa ei saa tekemättömäksi, mutta kenties olisi syytä pohtia, kuinka vastaavilta tragedioilta tulevaisuudessa säästyttäisi.

Aikaisemmin Mauri Pekkarinen (kesk), joka ei ole liikenneministeri, vaan kauppa- ja teollisuusministeri, esitti ettei Vantaalle suunnitelulle kehäradalle välttämättä tulekaan tukea valtion rahoista, vaan summa ohjataan muualle teiden parantamiseen. Oletettavasti tämä näkyisi teiden parantumisena täällä Keski-Suomessa, Pekkarisen vaalipiirissä. Panostaminen yksityisautoilun edellytysten tukemiseen joukkoliikenteen kustannuksella on kuitenkin mieletön.

Suomessa kuolee vuosittain satoja ihmisiä liikenneonnettomuuksissa. Suurimmassa osassa näistä onnettomuuksista osapuolena on yksityisauto. Ylläpidämme tieten tahtoen liikennejärjestelmää, joka tappaa vuosittain satoja ihmisiä suoraan onnettomuuksina. Myös päästöt tappavat, mutta arviot vaihtelevat. Kuinka monta kuollutta suomalaista vielä tarvitaan, ennen kuin hallitus suostuu muuttamaan liikennepolitiikkansa painopistettä ja linjauksia?

Post scriptum: On inhottavaa kirjoittaa näin karusti. Nämä ovat kuitenkin todellisia asioita, joiden vuoksi ihan oikeat ihmiset kärsivät ja kuolevat. Niistä on vaikea kirjoittaa hilpeästi.

Olen aikaisemmin kirjoittanut liikennepolitiikasta otsikoilla Suomi raiteille ja Kevään kunniaksi melusaastetta kanssaihmisille.

3 kommenttia:

Eero Tikka kirjoitti...

Haluat siis vähentää liikenneonnettomuuksia vähentämällä rahaa teiden kunnossapidosta. Raideliikenne on toki tietyillä alueilla järkevä vaihtoehto yksityisautoilulle, mutta suurimmassa osassa Suomea ei. Jos todella halutaan vähentää onnettomuuksia, niin tulisi rakentaa enemmän moottoriteitä tai ainakin teitä, joissa on kaide kaistojen välillä. Nämä toimet tutkitusti vähentävät valtavasti onnettomuuksia. Lisäksi olisi tarpeen harkita uudelleen useiden teiden huoltoluokkia.

Käytät rattijuopon viatonta uhria yksityisautoilun vastustamiseen, vaikka mikään määrä julkista liikennettä ei estäisi tällaisia tragedioita. Samalla logiikalla voitaisiin arvostella junia, jäähän niiden alle paljon ihmisiä. Rattijuoppojen osalta toimivampi ratkaisu olisi alkolukkojen lisääminen sekä toistuvissa tapauksissa auton menettäminen valtiolle (joskin jälkimmäisessä on lukuisia ongelmia).

Tulee muistaa myös, että liikennepolttoaineiden vero on ylivertaisen korkea verrattuna mihin tahansa muuhun energiamuotoon. Päästöjäkin saataisiin alennettua, mikäli typerät verotukselliset syyt eivät pitäisi autokantaamme yhtenä Euroopan vanhimmista.

Anonyymi kirjoitti...

Eero sanoi olennaisen. Ei tuolla yksittäistapauksella ole mitään tekemistä yleisen liikennepolitiikan kanssa.

Sikäli sivuat kuitenkin olennaista, että rattijuoppous on jo onnettomuustilastoillakin (en nyt onnistunut löytämään tähän hyvää tilastoa) perusteltuna eräs merkittävimmistä liikennekuolemien aiheuttajista. Merkittäviä ryhmiä ovat myös väsyneenä ajavat sekä se jostain käsittämättömästä syystä suomalaisille niin rakas ylinopeus, joskaan tämän todellista yhteytettä onnettomuuksiin en osaa pitää ihan loppuun asti ajateltuna tai osoitettuna.

Joka tapauksessa rattijuoppojen käsittelyä tulisi mielestäni vielä nykyisestä huomattavasti kiristää. Alkolukko on toki eräs ratkaisu, mutta se ei sulje mitenkään pois toisella autolla ajavia. Lähinnä kertaalleen hairahtaneet ns. kunnon kansalaiset saavat siitä lisäpontta tulevalle nollalinjalle.

Merkittävä osa rattijuopoista kuitenkin uusii rikoksensa varsin pian ja usein jo ajokieltoaikana. Yhdestä kerrasta kortin pysyvä tai erittäin pitkä (> 5 v) pois otto tuntuu ehkä kohtuuttomalta, mutta uusija ei mielestäni kuulu enää liikenteeseen ennen kuin on ollut raittiina pitkän ajokiellonkin peruilta pari vuotta. Eli toisesta kerrasta min 5 v ajokielto. Auton takavarikkoa kannatan myös. En pitäisi aivan älyttömänä edes ideaa, että auton rekisteröidäkseen täytyy omistaa ajokortti. Omistusoikeiden poistolle en näe perusteita.

Samalla aihetta sivuten julkisen terveydenhuollon kuormittaminen näillä ajoasioilla tulisi ehdottomasti lopettaa. Ajokortti ei ole kansalaisoikeus ja silloin harvoin kun korttia tarvitsee uusia tai terveysterkastuksessa käydä, jokainen voi aivan hyvin maksaa sen 60-70 euroa privaatissa liikennelääketieteen erityispätevyyden saaneen kollegan vastaanotosta. Tämä nostaisi merkittävästi terveysvalvonnan tasoa - olettaen tietysti, että potilas tässä yhteydessä velvoitetaan terveystietojensa luovuttamiseen vastaanottoa varten. Samoin alkoholiseurannat (sikäli kuin ne edes ovat perusteltuja) tulisi hoitaa privaatissa potilaan itse maksaessa lystinsä.

Johannes kirjoitti...

Eero Tikka on pitkälti oikeassa, mutta joudun silti muistuttamaan, että Suomessa rautateiden kunnossapitoon käytetään rahaa korkeintaan puolet siitä mitä pitäisi. Tästä teille aiheutuva rekkaralli on yksi teidemme suurimmista onnettomuustekijöistä, eikä ongelma poistu vaikka muutama maaseututie saisikin pekkarointirahoilla tasonparannuksen.