Ymmärrän Jokelan ampumisvälikohtauksen tuoman surun ja hämmennyksen. Käsitän myös, että hämmenyksessään ihminen pyrkii etsimään syitä ja vastauksia, jopa huonosti harkituista lähteistä. Tässä sattuu helposti harha-askelia, mikä sekin on kovin inhimillistä. Nyt syyllistä ollaan etsitty kuitenkin jo niin absurdista tekijästä, että minun on tragedian sivujuonnetta käsiteltävä, vaikka alunperin suunnittelin jättäväni koko tapahtuman koskematta.
Helsingin Sanomat pohdiskeli eilen ilmestyneessä numerossaan kokonaisen sivun verran sitä, onko filosofia ja sen opetus kouluissa vaarallista. Tulilinjalle joutui tietysti Friedrich Nietzsche yleisesti puutteellisesti ja nihilistiseksi tulkittu filosofia, mutta myös poliittisen filosofian klassikko, Platonin Valtio. Valtiota parjattiin epädemokraattiseksi, sillä Platon hahmottelee siinä yhteiskuntaa, jossa ihmiset on jaettu luokkiin. Tämä on saanut opetushallituksen harkitsemaan Platonin oppien läpikäymisen uudistamista.
Epäilemättä Platonille nykyinen, egalitaristinen ja demokraattinen valtiomme näyttäytyisi perin kummallisena. Platonin valtiofilosofia ei pelkästään vahvista totutun valtiomme rakenteita. Se ei kuitenkaan ole syy kavahtaa platonilaista filosofiaa tai kieltää sen opetus, vaan päinvastoin lukea ja opiskella sitä! Uudet ideat eivät synny pelkästään jo laajalti hyväksyttyjä ideologioita toistelemalla, vaan ne on rohkeasti kyseenalaistettava. Niin paljon kuin demokratiaa siinä mielessä kuin sitä nykyisellään toteutetaan arvostammekin, ei siitä saa tulla pyhä lehmä, jota ei voi arvostella.
Yhteiskunta on sitä terveempi, mitä vapaammin siinä saa kyseenalaistaa ne perusteet, joille yhteiskunta perustuu. Eikö esimerkiksi Neuvostoliiton yhteiskunta olisi ollut terveempi, jos maassa olisi ollut laajalti saatavilla myös muuta, kuin marxilais-leniniläistä kirjallisuutta? Eikö samalla tavalla meidän yhteiskuntaamme tervehdytä sellaisen kirjallisuuden saatavuus ja opetus, josta ei voida suoraan johtaa oman yhteiskuntamme täydellisyyttä?
Jokaisen sukupolven on tehtävä oma vallankumouksensa, kyseenalaistettava vallitsevat normit ja yhteiskuntarakenteet. Kenties he omaksuvat omaan yhteiskuntaansa suuren osan siitä filosofisesta ja humanistisesta traditiosta, jota ihmiskunta on tähän asti saavuttanut. Tähän heitä ei tule kuitenkaan pakottaa yrittämällä kätkeä kaikki edellisen sukupolven maailmankuvaan sopimaton filosofia sensuurin maton alle. Liian paljo filosofointi ei aiheuta väkivaltaa, liian vähäinen saattaa aiheuttaa
Kauas ei näemmä ole tultu siitä, kun Sokrates pantiin juomaan myrkkymalja hänen turmeltuaan nuorisoa kiusallisilla kysymyksillään
Myös Joonatan Virtanen kirjoittaa aiheesta viisaasti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti