Kalevi Sorsa- säätiö on esitellyt ajatuksen maisteriverosta. Veron ajatus olisi, että valmistuttuaan maisteri maksaisi tietyn tulotason ylittävistä tuloistaan ylimääräistä veroa, jonka veron tarkoitus on maksattaa edes osa koulutuksesta opiskelijalla itsellään, jälkikäteen. Ehdotus on melko pitkälti tyrmätty sitä seuranneessa keskustelussa, joskin SYL on ollut asiasta yllättävän hiljaa
Sanon suoraan, että ajatus maisteriverosta on typerä. Paitsi että maksuton koulutus on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan yksiselitteinen perusoikeus, antaisi maisterivero myös aivan vääränlaisen signaalin niille ihmisille, jotka harkitsevat korkeakoulutuksen hankkimista.
Maisterivero voisi sopia sellaiseen yhteiskuntaan, jossa ihmisten tulot todella riippuisivat heidän koulutuksestaan. Voimme kyllä kuvitella tilanteen, jossa ihmisen tulotasoon vaikuttavat ainoastaan hänen koulutuksensa ja tekemänsä työn vaativuus, määrä ja tuottavuus. Tällainen järjestelmä vaatisi jonkinlaisen keskussuunnitteluviranomaisen, joka määrittelisi kuinka vaativaa mikäkin työ on ja paljonko siitä kuuluu saada palkkaa. Näin koulutuksen tuomasta palkan lisästä olisi mielekästä pyytääkin hieman veroa.
Elämme kuitenkin sellaisessa talousjärjestelmässä, jossa ihmisen tulot riippuvat markkinoista. Ja markkinoilla moni muukin asia vaikuttaa tulotasoon, kuin koulutus ja tehtävä työ. Markkinatilanteessa työn tuottavuuden ja siitä saatavan palkan välillä ei ole välttämättä minkäänlaista korrelaatiota. Toisin sanoen on mahdollista olla upporikas tekemättä päivääkään työtä, tai toisaalta tehdä itseään säästämättä arvokasta työtä ja pysyä silti köyhänä.
Mikäli työn tuottavuuden ja työntekijän tulojen välille tahdotaan markkinayhteiskunnan tilanteessa luoda korrelaatiota, tulisi keskittyä verottamaan kaikkia niitä asioita, jotka tuovat ihmiselle tuloja ilman hänen omaa työpanostaan, siis esimerkiksi perintöjä ja pääomatuloja.
Olemme valinneet tietynlaisen yhteiskunnan ja tietynlaisen talousjärjestelmän. Valitsemamme järjestelmä suosii joitain lahjakkuuksia enemmän kuin toisia. Siksi osa ihmisistä on varakkaampia, kuin toiset. Valinta olisi kuitenkin voitu –ja voitaisiin yhä- tehdä toisin, jolloin varakkuus siirtyisi yksiltä toisille. Tämän suuren talous- ja yhteiskuntapoliittisen valinnan vuoksi on reilua, että heille jotka ovat tämän valinnan vuoksi jääneet tappiolle, maksetaan korvauksenomaisesti tulonsiirtoja.
Koska ihmisten tulotason määräytymisessä on vähintäänkin jonkin verran mielivaltaa, tulisi verotuksellisilla ratkaisuilla pyrkiä tukemaan korrelaatiota ihmisen tekemän työn ja hänen toimeentulon tasonsa välillä. Siksi esittäisinkin käänteistä maisteriveroa: Saakoot maisteriksi valmistunut tiettyä, hyvin maltillista, verovähennystä esimerkiksi kymmenen ensimmäistä vuotta valmistumisen jälkeen. Sillä maisterin, kuten muidenkin korkeammin koulutettujen, ansiotaso johtuu pitkälti heidän omasta osaamisestaan ja työstään, eikä samalla tavalla mielivaltaisista markkinoiden toimintatavoista.
6 kommenttia:
Äh.
Lue se raportti. Se oli hyvää luettavaa minullekin, vaikka olen muutenkin viime aikoina saanut keskustella koulutusjärjestelmän kustannuksista vähintäänkin riittävästi. Raportti löytyy Kalevi Sorsa -säätiön nettisivuilta.
Nähdäkseni uutisointi ja sen pohjalta käyty keskustelu ovat enimmäkseen koskeneet raporttia, jota ei ole koskaan kirjoitettu ja veromallia, jota ei ole koskaan ehdotettu. Ainakaan A. Henttonen ei paperissaan mitään lisäveroa esitä.Siksi ehkä SYL:kään ei aiheesta jaksa metelöidä.
Se kannattaa Jukka tosiaan lukea ennen kuin kommentoi Hesarin keskustelun perusteella. Jonkinmoinen tiivistys löytyy täältä:
http://esasuominen.blogspot.com/2008/06/graduate-tax.html
Aleksi Henttonen on erittäin arvostettu ja asiantunteva henkilö, joka minullakin on ollut kunnia tuntea henkilökohtaisesti yhteistyökumppanina ja kollegana usean vuoden ajalta. Nopeakin tutustuminen raporttiin osoittaa, että suurin osa siihen liittyvästä keskustelusta on ollut intuitiivista ylireagointia.
Kiitos hyvin kriittistä kommenteista! Puolustan kuitenkin yhä alkuperäistä mielipidettäni siitä, että korkeakoulutukseen ei saa muiluttaa maksullisuutta, vaikka maksut perittäisiin vain osalta korkeakoulutetuista ja vasta opiskelujen jälkeen
Raportin sivulla 65 sanotaan: "Uutena resurssien keräämisen muotona tulee korkeakoulutuksessa vakavasti harkita Graduate Tax –järjestelmän käyttöönottoa." Eikö tämä ole melko suora esitys?
Maisteriveroa tai graduate taxia saa toki esittää ja kaikki kunnia keskustelun herättämisestä raportin kirjoittaneelle Aleksi Henttoselle. Mutta se, että kyseessä on keskustelunavaus, ei tee esitettävästä asiasta yhtään puolustettavampaa! Suomessa jo nyt korkeasti koulutettujen tulonmuodostus suhteessa vähemmän koulutettuihin on sellainen, ettei se kannusta kouluttautumaan. Tilannetta ei tule muuttaa entistä vähemmän kannustavaan suuntaan.
Ja Antin ad hominem- argumenttia en ymmärrä yhtään. Kyllä ehdottomasti Aleksi Henttonen on arvostettu ja asiantunteva henkilö. Kritiikkini ei osukaan hänen persoonaansa, vaan hänen tekemänsä raportin erääseen esitykseen.
Ei se ollut ad hominem. Ei edes meta-sellainen. Otin kantaa koko keskusteluun yleisellä tasolla. Henkilön mainitseminen ei automaattisesti tee kommentista ad hominem -argumenttia. Kyllähän sinä tämän toki tiedätkin.
"Suomessa jo nyt korkeasti koulutettujen tulonmuodostus suhteessa vähemmän koulutettuihin on sellainen, ettei se kannusta kouluttautumaan. Tilannetta ei tule muuttaa entistä vähemmän kannustavaan suuntaan."
Ei pidäkään. Sen takia raportissa ei esitetä verojen lisäämistä korkeakoulutetuille vaan todetaan, ettei progressio saisi kiristyä eikä korkeakoulutetuille sälyttää lisätaakkaa. Siinä tavoitellaan koulutuksen kannattavuuden tekemistä näkyväksi. Avainasemassa on toki graduate taxin yhteensovittaminen muun verojärjestelmän kanssa.
”Maksuton” korkeakoulutus, joka kustannetaan verotuksen yleiskatteesta, on voimaton vastaamaan siihen haasteeseen, että Suomessa työskennellessään korkeakoulutettu maksaa koulutuksensa takaisin veroina, mutta voi välttää maksuvelvollisuutensa siirtymällä muille työmarkkinoille. Tämä toki vähentää houkutusta työllistyä Suomeen ja lisää houkutusta työllistyä järjestelmään, jossa koulutuksen kustannuksia ei kateta verotuksella. Tältä osin graduate tax –järjestelmä tai tulosidonnaiset lainat mahdollistaisivat Suomen tekemisen nykyistä houkuttelevammaksi työpaikaksi korkeasti koulutetuille.
”Kritiikkini ei osukaan hänen persoonaansa, vaan hänen tekemänsä raportin erääseen esitykseen.”
Tulkitsenko siis oikein jos tulkitsen, että koska kritiikkisi kohdistuu esitykseen, jota en ole tehnyt, ei sinulla ole mitään tekemääni esitystä vastaan?
Lähetä kommentti